Ihmisoikeuskeskuksen selvitykset, tutkimukset ja artikkelit

 

Kaksi keskeisintä Ihmisoikeuskeskuksen lakisääteistä tehtävää on

  • Edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta
  • Laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta

Ihmisoikeuskeskus ei tämänhetkisten resurssiensa puitteissa pysty juurikaan tekemään itsenäistä selvitystyötä tai raportointia, mutta se teettää ulkopuolisilla asiantuntijoilla toimintasuunnitelmansa mukaisesti ajankohtaisia selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja.

 

Suomi YK:n ihmisoikeustarkastelussa 2017 – Ihmisoikeuskeskus raportoi ensimmäistä kertaa

Ihmisoikeuskeskus kansallisen ihmisoikeusinstituution edustajana on antanut ensimmäistä kertaa Suomen yleismaailmallista määräaikaistarkastelua (UPR) koskevan raportin. Määräaikaistarkastelu on melko uusi mekanismi, jossa YK:n jäsenvaltiot raportoivat maansa ihmisoikeustilanteesta ja antavat suosituksia toisille valtioille neljän ja puolen vuoden välein.

Ihmisoikeuskeskus arvioi raportissaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista sekä sitä, miten hallitus huomioi perus- ja ihmisoikeudet omassa toiminnassaan.

Tarkastelu pohjautuu valtion omaan kansalliseen raporttiin, YK:n ihmisoikeusmekanismeilta saatuihin tietoihin sekä kansallisen ihmisoikeusinstituution ja kansalaisjärjestöjen raportteihin.

Lue Ihmisoikeuskeskuksen laatima raportti.

 

Vammaisten henkilöiden pääsy oikeuksiin: vammaisjärjestöjen neuvontapalvelut

Selvitys perustuu Ihmisoikeuskeskuksen syksyllä 2015 tekemiin haastatteluihin vammaisjärjestöjen lakimiesten ja muiden neuvontaa antavien järjestötyöntekijöiden kanssa. Haastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa kentällä tarjottavaa, viranomaispalveluita täydentävää neuvontaa ja samalla kerätä tietoa vammaisten henkilöiden arkipäivässään kohtaamista haasteista. Selvitys nostaa esiin kuusi keskeistä yleistä ongelmaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa.

 

Lue selvitys.

 

Ihmisoikeustoimintaohjelmat - kokemuksia meiltä ja muualta

Valtioneuvoston vuoden 2014 ihmisoikeusselonteossa esitetään, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmia tehtäisiin myös tuleville vuosille. Toimintaohjelmaa valmisteltassa on hyvä palauttaa mieliin kokemuksia myös muiden maiden ihmisoikeustoimintaohjelmista sekä niiden taustoista ja laadintaperiaatteista.

Artikkeli on alun perin julkaistu Ihmisoikeuskeskuksen toimintakertomuksessa 2014.

 

Lue artikkeli.

 

Selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta Suomessa

Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus ovat olennaisia edellytyksiä ihmisoikeustietoisuuden kehittymiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ihmisoikeuskeskus toteutti vuoden 2013 aikana selvityksen ko. koulutuksen toteutumisesta Suomessa. Selvitys on julkaistu helmikuussa 2014.

Lue lisää

Selvitykseen perustuvat Ihmisoikeuskeskuksen ja sen valtuuskunnan suositukset

 

Mitä ihmisoikeudet ovat?

Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa. Ihmisoikeudet ovat kansainvälisen oikeuden normeja, jotka suojaavat yksilöitä ensisijaisesti julkisen vallan väärinkäytöltä. Lähes kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet keskeisimpiin yleismaailmallisiin ihmisoikeussopimuksiin.

 

Lue artikkeli.

 

Mitä ihmisoikeuskasvatus on?

YK:n ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta koskevan julistuksen mukaan ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus, opetus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien maailmanlaajuiseen kunnioitukseen ja noudattamiseen ja joka siten ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuskasvatus antaa ihmisille mm. tietoja, taitoja ja ymmärrystä omien asenteiden ja toimintatapojen kehittämiseksi vahvistamaan ihmisoikeusmyönteistä kulttuuria.

 

Lue artikkeli.

 

Ihmisoikeudet yritystoiminnassa

Yritykset luovat työtä, vaurautta ja hyvinvointia. Niiden toiminnan vaikutukset ulottuvat moniin ihmisiin: yrityksen omiin työntekijöihin ja näiden perheisiin, palveluiden tai tuotteiden ostajiin, alihankkijoihin ja raaka-aineiden tuottajiin, paikallisyhteisöön ja joskus kokonaisen alueen tai maan asukkaisiin. On siis selvää, että yrityksillä on valtaa – joissain tilanteissa enemmän kuin valtioilla, joissa ne toimivat. Mutta olipa yritys sitten pieni tai suuri, sen toiminta vaikuttaa jollain tavalla ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja siksi on tärkeää, että yritykset toimivat vastuullisesti.

 

Kristiina Kouroksen ja Kristiina Vainion artikkeli on alun perin julkaistu teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja (Tietosanoma 2014).

 

Lue artikkeli.