EN; Sosiaalisten oikeuksien komitealta ratkaisu Suomen sosiaaliturvan vähimmäisturvan tasosta

16.5.2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut 5.5.2017 päätöksensä Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SSOS) kanteluun työmarkkinatuen tasosta (Päätös 108/2014). Sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa päätöksessään työmarkkinatuen tason olevan liian matala. SSOS katsoi kantelussaan, että työmarkkinatuen taso on liian alhainen eikä vastaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Suomi on sitoutunut peruskirjan noudattamiseen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi 9. toukokuuta julkistetussa ratkaisussaan (108/2014) sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason Suomessa olevan riittämätön tarkastellessaan yli 45-vuotiaiden irtisanottujen henkilöiden työmarkkinatuesta ja asumistuesta koostuvaa toimeentuloturvaa.

Ratkaisussa tarkasteltiin vuoden 2014 työmarkkinatuen ja vuonna 2013 maksetun keskiarvoisen asumistuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon.

Komitea totesi vähimmäisetuudet liian mataliksi kattaakseen tuensaajan perustarpeet Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla. Riittävänä turvana komitea pitää 50 prosenttia kunkin maan ekvivalentista mediaanitulosta. Suomessa 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta vuonna 2014 oli 987 euroa kuukaudessa ja työmarkkinatuen nettomääräinen suuruus oli 561,50 euroa kuukaudessa. Työmarkkinatuen määrä vastasi noin 28 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta, joka ei komitean päätöksen mukaan ole riittävä taso työmarkkinatuen kaltaiselle sosiaaliavustukselle eikä riitä kattamaan henkilön perustarpeita.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut jo aiemmin vuonna 2015 antamassaan päätöksessään (88/2012) , että työmarkkinatuen taso ei ole riittävä. Komitea toteaa nyt Suomen rikkovan toistuvasti sosiaalisen peruskirjan artiklan 13.1. kohtaa.

Komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulon määrää ainoastaan työmarkkinatuen perusosan ja asumistuen laskennallisen keskiarvon perusteella, eikä ota laskelmissaan huomioon toimeentulotukea ja sen mahdollisia muita osia.

Suomi katsoo, että vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, joka muodostuu rahana maksettavien sosiaalietuuksien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatoista ja -helpotuksista. Rahana maksettavien etuuksien kokonaisuus muodostuu puolestaan työmarkkinatuesta ja kussakin tapauksessa, asumistuen ja toimeentulotuen osalta, tuensaajan henkilökohtaisen taloudellisen tuen tarpeen arvioinnista.

Komitean ratkaisua käsitellään seuraavaksi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa.

Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Peruskirjan oikeudet on taattava kaikille sopimusvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjan valvonta perustuu sen täytäntöönpanoa koskeviin raportteihin, joita sopimusvaltiot antavat määräajoin. Lisäksi työmarkkinaosapuolet ja tietyt järjestöt voivat tehdä kanteluita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle peruskirjan määräysten puutteellisesta täytäntöönpanosta.

***

Aiheeseen liittyviä kommentaareja

***

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on Euroopan neuvostossa toimiva puolueeton tutkintaelin. Komitea tutkii, ovatko Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksyneet maat noudattaneet peruskirjan määräyksiä. Komitea valvoo sopimuksen noudattamista tutkimalla valtioiden vuosittain antamia raportteja, joissa ne kertovat sopimuksen täytäntöönpanosta. Lisäksi sille voidaan peruskirjan lisäpöytäkirjan nojalla tehdä järjestökanteluita.

Kantelujärjestelmällä pyritään tehostamaan peruskirjassa turvattujen oikeuksien täytäntöönpanoa. Suomi on myöntänyt kaikille kansalaisjärjestöille oikeuden tehdä järjestökanteluita komitealle.

Järjestökantelut takaavat järjestöille, kuten työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille, mahdollisuuden kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Järjestö voi tehdä järjestökantelun, jos se epäillee, ettei peruskirjaa ole kantelupöytäkirjan hyväksyneessä jäsenvaltiossa pantu riittävällä tavalla täytäntöön.

Sitä vastoin yksityiset henkilöt eivät voi kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Komitea koostuu 15 riippumattomasta asiantuntijasta, jotka Euroopan neuvoston ministerikomitea nimittää kuuden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

 

Liitteet