Euroopan neuvosto ja vammaisyleissopimus

Euroopan neuvoston vammaisstrategia 2017-2023

Euroopan neuvoston vammaisstrategia jäsentää järjestön prioriteetit vuosille 2017-2023.

Strategian tavoitteena on taata vammaisille henkilöille yhdenvertaisuus, ihmisarvon kunnioitus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet neuvoston toimivaltaan kuuluvilla osa-alueilla. Tämä edellyttää vammaisten henkilöiden itsenäisyyden, valinnanvapauden ja täysimääräisen osallisuuden takaamista yhteiskunnassa.

Strategiassa on viisi prioriteettialuetta:

1. yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys
2. tietoisuuden lisääminen
3. esteettömyys ja saavutettavuus
4. yhdenvertaisuus lain edessä, ja
5. vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä

Strategian poikkileikkaavina teemoina ovat osallisuus, yhteistyö, kaikille sopiva suunnittelu ja kohtuullinen mukauttaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo ja moniperusteinen syrjintä sekä koulutus.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu

Ihmisoikeusvaltuutettu edistää tietoisuutta ihmisoikeuksista. Ihmisoikeusvaltuutetun toimivaltaan kuuluvat kaikki ihmisoikeusasiat ja -teemat.

Ihmisoikeusvaltuutettu julkaisee maavierailujensa perusteella suosituksia, lausuntoja, raportteja ja muistioita. Ihmisoikeusvaltuutettu julkaisee myös säännöllisesti ”ihmisoikeuskommentaareja” ja ”näkemyksiään” ajankohtaisista teemoista verkkosivullaan.

Ihmisoikeusvaltuutettu järjestää työpajoja, seminaareja ja luentoja, joissa tarkastellaan tiettyjä ihmisoikeuskysymyksiä ja -teemoja. Tilaisuuksilla edistetään valtioiden, kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijoiden vuoropuhelua ja lisätään tietoisuutta ihmisoikeuksiin liittyvistä standardeista ja ongelmista.

Lue lisää ihmisoikeusvaltuutetun verkkosivulta (en)

Ihmisoikeusvaltuutetun työ vammaisasioissa

Ihmisoikeusvaltuutetun mukaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen etenee vammaisyleissopimuksesta huolimatta hitaasti ja se tulee ilmenee esimerkiksi näillä tavoilla:

• Vammaiset henkilöt kohtaavat syrjintää edelleen monella eri elämänalueella.
• Vammaisilta lapsilta estetään oikeus koulutukseen, koska kouluilla ei ole valmiuksia vastata heidän tarpeisiin.
• Työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset johtuen työmarkkinoiden syrjivistä käytänteistä ja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, joten moni vammainen ihminen joutuu turvautumaan sosiaalietuuksiin.
• Edunvalvontaan liittyvät puutteet estävät vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen.
• Useat Euroopan neuvoston jäsenmaat edelleen epäröivät sulkea hoitolaitoksia ja kehittää vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisössä väittämällä, että laitoshoito on välttämätöntä vaikeavammaisille henkilöille.

Ihmisoikeusvaltuutettu nostaa säännöllisesti esiin mm. edellä mainittuja teemoja eri maiden viranomaisten kanssa ja tuo esiin huolensa vallitsevista ongelmista maaraporteissaan.

Temaattisilla julkaisuilla ihmisoikeusvaltuutettu pyrkii lisäämään tietoisuutta valtioiden velvollisuuksista ja siten edistämään politiikan suunnanmuutosta.

Lue ihmisoikeusvaltuutetun vammaistyöstä (en)