EU:n vammaisstrategia 2010-2020

PDF-tiedostoEuroopan vammaisstrategia 2010-2020.pdf (53 kB)
Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan

Euroopan unionin vammaisstrategialla 2010-2020 pyritään siihen, että vammaiset henkilöt voisivat elää kuten muutkin ja hyödyntää täysipainoisesti oikeuksiaan EU-kansalaisina.

Suurin osa vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä kuuluu sosiaali- ja terveysalalle ja siten jäsenvaltioiden oman toimivallan piiriin.

Strategian mukaan EU:n rooli on ennen kaikkea tarjota tietoa, analyysejä ja nostaa vammaisuuteen liittyvää ihmisoikeusnäkökulmaa esiin kansainvälisissä yhteyksissä. Erityisiä EU-tason toimia suunnitellaan saavutettavuuteen liittyvissä standardeissa.

EU:n vammaisstrategiassa eritellään seuraavat kahdeksan toiminta-aluetta, joilla tulisi poistaa esteitä.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittaa sitä, että vammaisilla ihmisillä on yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tieto- ja viestintäteknologiaan sekä muihin palveluihin. EU:n arvioiden mukaan vain noin 5 prosenttia kaikista EU:n jäsenmaiden julkisista verkkosivustoista täyttää verkkosisällön saavutettavuutta koskevat standardit.

EU:n strategiassa linjataan, että EU tukee jäsenvaltioiden toimia esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi sekä apuvälineteknologian saatavuuden parantamiseksi.

Osallistuminen

Vammaisten henkilöiden osallistumisessa yhteiskuntaan ja perustavanlaatuisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen paljon esteitä. Näihin oikeuksiin kuuluvat oikeus liikkua vapaasti ja valita missä ja miten haluaa asua, sekä mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, virkistys- ja urheilutoimintaan.

Asumisen suhteen komissio haluaa edistää laitoshoidosta luopumista kohti yhteisöllisiä palveluja, mukaan luettuna mahdollisuus saada henkilökohtaista apua.

Yhdenvertaisuus

Vammaisilla henkilöillä on riski joutua syrjityksi. Syrjintä voi olla myös moniperusteista, eli henkilöä syrjitään vammaisuuden lisäksi muistakin perusteista johtuen, kuten kansalaisuuden, iän, rodun tai sukupuolen vuoksi. Komission tavoitteena on vähentää syrjintää työelämässä, lisäksi järjestää tiedotuskampanjoita ja tukea kansalaisjärjestöjen työtä.

Työllisyys

Vammaisten henkilöiden työllisyysaste EU:ssa on vain noin 50 prosenttia. Kaikkien työpanosta kuitenkin tarvittaisiin taloudellisen kasvun edistämiseksi. Komission tuki työllisyyden parantamiseksi on tiedon lisäämistä, analyysien tekemistä ja poliittista tukea.

Koulutus

Vammaisista iso osa ei osallistu toisen asteen koulutukseen EU:ssa. Strategian mukaan vammaiset henkilöt on saatava yleisen koulutusjärjestelmän piiriin ja järjestettävä yksilöllistä tukea samalla kun lasten erityistarpeisiin on kiinnitettävä huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Komissio on käynnistänyt myös Nuoret liikkeellä -aloitteen, jossa tarjotaan tietoa vammaisille nuorille tarjolla olevasta koulutuksesta.

Sosiaaliturva

Vammaisten henkilöiden osallistuminen yleiseen koulutukseen ja työmarkkinoille on muita vähäisempää. Tämä johtaa tuloeroihin ja vammaisten köyhyyteen sekä edesauttaa sosiaalista syrjäytymistä. Sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan, joten EU:n rooli on tukea tiedonvaihtoa ja keskinäistä oppimista.

Terveydenhuolto

Vammaisilla on yhtäläiset oikeudet saada terveydenhuoltoa, ehkäiseviä hoitopalveluja ja erityisiä kohtuuhintaisia ja laadukkaita terveys- ja kuntoutuspalveluja, joissa otetaan heidän tarpeensa ja kunkin sukupuolen erityistarpeet huomioon. Tämä on lähinnä jäsenvaltioiden tehtävä, sillä ne ovat vastuussa terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta. Komissio tukee sellaisenpolitiikan kehittämistä, jolla järjestetään yhtäläiset mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja, myös vammaisille suunniteltuja laadukkaita terveys- ja kuntoutuspalveluja.

Ulkoiset toimet

Ulkoisilla toimilla viitataan vammaisasioiden nostamiseen kansainvälisen politiikan huomion kohteeksi. Strategiassa todetaan, että Euroopan komissio pyrkii tuomaan esille vammaisten oikeudet ihmisoikeuskysymyksenä EU:n ulkoisessa toiminnassa sekä lisäämään YK:n yleissopimuksen ja vammaisten tarpeiden tuntemusta, esimerkiksi osana hätäapua ja humanitaarista apua.