Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukaiset kansalliset toimijat

Kansallinen yhteystaho

Vammaisyleissopimuksen artiklan 33 mukainen kansallinen yhteystaho (focal point) Suomessa muodostuu sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), ulkoasiainministeriöstä (UM) ja koordinaatiomekanismin (kts. alla) keskuudestaan nimeämästä kansalaisjärjestön edustajasta.

Yhteystahon tehtävät

Kansallisen yhteystahon tehtävinä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on vastata yleissopimuksen täytäntöönpanosta, kuten siihen liittyvästä lainsäädäntövalmistelusta, erilaisten selvitysten teettämisestä sekä yleissopimukseen liittyvästä tiedottamisesta, tiedon keruusta ja tilastojen hyödyntämisestä.

Lisäksi tehtäviin kuuluu toimia koordinoivana elimenä yleissopimukseen liittyvissä asioissa eri tahojen välillä, mukaan lukien valtionhallinnossa ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistamista yhteiskunnassa.

Vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo kansainvälisesti vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea, jolle sopimuspuolet raportoivat määräajoin. Ulkoasianministeriön (UM) tehtävä kansallisen yhteystahon roolissa on vastata vammaisyleissopimuksen 35 artiklan mukaisen määräaikaisraportoinnin koordinoinnista.

Koordinaatiomekanismi

Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukainen koordinaatiomekanismi (coordination mechanism) Suomessa on vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE)

Koordinaatiomekanismin tehtävät

Koordinaatiomekanismin tarkoituksena on helpottaa täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on perustettu vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE). Neuvottelukunnasta annettu asetus tuli voimaan 1.1.2017.

Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta edistää ja sovittaa yhteen vammaisyleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa.

VANE:n toimintaohjelma

Neuvottelukunnan on laadittava toimikaudelleen toimintaohjelma, jossa määritellään vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon edistämisen keskeiset kansalliset tavoitteet ja niitä edistävät keinot sekä tarvittava seuranta.

Riippumaton mekanismi

Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukaisen riippumattoman mekanismin (independent mechanism) tehtävistä huolehtivat Suomessa Ihmisoikeuskeskus, sen ihmisoikeusvaltuuskunta ja eduskunnan oikeusasiamies, jotka yhdessä muodostavat Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution (NHRI, National Human Rights Institution).

Vammaisyleissopimuksen toimeenpanon edistämisen, suojelun ja seurannan toteuttamiseen tarvitaan ihmisoikeusinstituution kaikkia osia. Niiden erilaiset lakisääteiset tehtävät tukevat toinen toisiaan erityistehtävän toteuttamisessa.

Vammaisten oikeuksien tehokas toteuttaminen eli suojelu edellyttää mahdollisuutta tutkia yksittäistapauksia ja tehdä tarkastuksia, mitkä kuuluvat oikeusasiamiehen tehtäviin. Erityistehtävä edellyttää myös ihmisoikeuskasvatusta, -koulutusta, -tutkimusta ja -tiedotusta, jotka kuuluvat Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin.

Osallistamismekanismi

Erityistehtävä edellyttää eri perus- ja ihmisoikeustoimijoiden yhteistyötä ja vammaisten henkilöiden osallistamista. Tähän Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta tarjoaa hyvän foorumin.

Vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamista varten Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuuteen on perustettu pysyvä vammaisjaosto, vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK).

Vammaisasioiden tiimi

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan on nimetty vammaisasioiden tiimi, jonka tehtävänä on oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan muodostaman kansallisen ihmisoikeusinstituution yhteisen strategian mukaisesti muun muassa:

  • Kartoittaa kansallisen rakenteen tehtävän sisältöä kansliassa ja Ihmisoikeuskeskuksessa.
  • pohtia yhteistyön ja osallistamisen keinoja valtuuskunnan pysyvän vammaisjaoston kanssa.
  • valmistella vammaisyleissopimuksen mukaisten tehtävien toteuttamista eri tavoin
  • seurata ja mahdollisuuksien mukaan tukea vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamista koskevia toimia kanslian laillisuusvalvonnassa, valvontaviranomaisen tehtävässä ja asiakaspalvelussa.
  • kartoittaa yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa.
  • laatia vuotuinen työsuunnitelma