Ihmisoikeusvaltuuskunta keskusteli ratkaisuista syrjäytymisen ja vihapuheen torjumiseksi

Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta kokoontui 25. syyskuuta retriittiin keskustelemaan ajankohtaisista perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä Hanasaareen.

Valtuuskunta keskusteli syrjäytymiseen johtavista tekijöistä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä haki ratkaisuja vihapuheen ja kärjistyneen keskusteluilmapiirin torjumiseksi.

Vihapuhe on yhä voimakkaampi ilmiö digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Se linkittyy vahvasti vastakkainasettelua korostavaan keskustelukulttuuriin, jonka seurauksena ihmisoikeustoimijoita vastaan hyökätään yhä vahvemmin.

”Vihapuhe vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja rajoittaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se uhkaa sananvapautta, joka on keskeinen demokratian tukipilari”, Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma korosti valtuuskunnalle pitämässään puheenvuorossa.

Saresman mukaan vihapuhe kohdistuu niin haavoittuvuuden riskissä oleviin ryhmiin, kansalaisoikeusaktivisteihin kuin erityisesti naispuolisiin poliittisiin päätöksentekijöihin.

Syrjäytymiseen seurauksista yhteiskunnassa kuultiin tutkimusprofessori Tiina Ristikarilta Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä. Ristikarin esittämän tuoreen tutkimustiedon valossa mielenterveydellä ja perheiden toimeentulolla on vahva yhteys yhteiskuntaan kiinnittymisessä.

”Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyyttä poistamalla voidaan merkittävästi vähentää nuorten mielenterveyshäiriöitä ja lisätä osallisuutta”, tutkimusprofessori Tiina Ristikari painotti.

Tässä ajassa Ihmisoikeuskeskuksen tehtävässä korostuvat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta, vaikuttamistyö ja viestintä sekä kansainvälinen yhteistyö ja raportointi.

Perus- ja ihmisoikeuksien huomioiminen lainvalmistelussa on ohittamaton julkisen vallan velvollisuus ja vastuu. Ihmisoikeuskeskuksen ja muiden ihmisoikeustoimijoiden asiantuntemus ja tietopohja korostuvat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehittämisessä ja vahvistamisessa. Vihapuhe vaikuttaa turvallisuuteen ja päätöksentekoon. Siten tietoa ja tutkimusta tarvitaan myös vihapuhetta ylläpitävien rakenteiden muuttamiseksi.

Mikä ihmisoikeusvaltuuskunta?

Ihmisoikeusvaltuuskunta on Ihmisoikeuskeskuksen laajapohjainen yhteistyöelin, jossa vakituisina jäseninä ovat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja. Lisäksi jäseninä on muun muassa tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Tutustu ihmisoikeusvaltuuskuntaan

Lisätietoja:
Asiantuntija Susan Villa, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi, p. 09 432 3738