Vammaisyleissopimuksen kansallinen täytäntöönpano ja seuranta
Vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvät velvoitteet määritellään sopimuksen 33 artiklassa.
33 artikla, Kansallinen täytäntöönpano ja seuranta
1. Sopimuspuolet nimeävät hallitusorganisaationsa mukaisesti yhden tai useamman yhteystahon tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten ja harkitsevat tämän organisaationsa puitteissa koordinaatiojärjestelmän perustamista tai nimeämistä helpottamaan täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa eri aloilla ja tasoilla.
2. Kukin sopimuspuoli kyseisessä sopimuspuolessa oikeus- ja hallintojärjestelmänsä mukaisesti ylläpitää tai vahvistaa rakennetta, johon kuuluu tarvittaessa yksi tai useampi riippumaton järjestelmä ja jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa, taikka nimeää tai perustaa tällaisen rakenteen. Nimetessään tai perustaessaan tällaisen järjestelmän sopimuspuolet ottavat huomioon periaatteet, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi toimivien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa.
3. Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja se osallistuu seurantamenettelyyn täysimääräisesti.
Sopimuksen tultua voimaan Suomessa vuonna 2016 vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvää kansallista toimijakenttää uudistettiin vastaamaan sopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyviä velvoitteita.
Vammaisyleissopimuksen artiklan 33 mukainen kansallinen yhteystaho (focal point) Suomessa muodostuu sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), ulkoministeriöstä (UM) ja koordinaatiomekanismin (kts. alla) keskuudestaan nimeämästä kansalaisjärjestön edustajasta. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettiin Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta, VANE, josta tuli kansallinen koordinaatiomekanismi. Neuvottelukunnasta annettu asetus tuli voimaan 1.1.2017. Ihmisoikeuskeskuksen, sen ihmisoikeusvaltuuskunnan ja eduskunnan oikeusasiamiehen muodostamasta Suomen kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta tuli vammaisyleissopimuksen edellyttämä riippumaton mekanismi.
Sekä kansallinen koordinaatiomekanismi VANE että riippumaton mekanismi Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio osallistavat kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti vammaisjärjestöjä vammaisten oikeuksien toteutumisen seurantaan ja edistämiseen. Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan alla on pysyvä vammaisjaosto, vammaisten ihmisoikeuskomitea VIOK, joka on perustettu, jotta vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt ovat osallistettuina täysimääräisesti YK:n vammaisyleissopimuksen seurantamenettelyyn.
Kansallisten toimijoiden tehtävät
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävä yhteystahona on vastata yleissopimuksen täytäntöönpanosta, kuten siihen liittyvästä lainsäädäntövalmistelusta, erilaisten selvitysten teettämisestä sekä yleissopimukseen liittyvästä tiedottamisesta, tiedon keruusta ja tilastojen hyödyntämisestä.
Lisäksi tehtäviin kuuluu toimia koordinoivana elimenä yleissopimukseen liittyvissä asioissa eri tahojen välillä, mukaan lukien valtionhallinnossa, ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistamista yhteiskunnassa.
Ulkoministeriön tehtävä yhteystahona on vastata vammaisyleissopimuksen 35 artiklan mukaisen määräaikaisraportoinnin koordinoinnista. Kaikkien sopimusosapuolien tulee raportoida määräajoin YK:n vammaisten oikeuksien komitealle.
VANE:n tehtävä kansallisena koordinaatiomekanismina on helpottaa täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Tehtävänsä toteuttamiseksi neuvottelukunta edistää ja sovittaa yhteen vammaisyleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. Neuvottelukunta koostuu ministeriöiden, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa, työmarkkinajärjestöjen, kuntien ja maakuntien sekä tutkimuksen edustajista. Neuvottelukunnan on laadittava toimikaudelleen toimintaohjelma, jossa määritellään vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon edistämisen keskeiset kansalliset tavoitteet ja niitä edistävät keinot sekä tarvittava seuranta. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Ihmisoikeuskeskuksesta, sen ihmisoikeusvaltuuskunnasta ja eduskunnan oikeusasiamiehestä koostuvan Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävä riippumattomana mekanismina on edistää, suojella ja seurata YK:n vammaisyleissopimuksen toteutumista. Ihmisoikeuskeskuksen tehtävä on edistää ja seurata YK:n vammaisyleissopimuksen toteutumista. Ihmisoikeuskeskus tekee tätä muun muassa tekemällä ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta, antamalla aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi, seuraamalla vammaisten henkilöiden oikeuksien tilannetta Suomessa ja raportoimalla siitä kansainvälisille ihmisoikeuselimille. Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävä on suojella sopimuksen toimeenpanoa. Vammaisten oikeuksien tehokas toteuttaminen eli suojelu edellyttää mahdollisuutta tutkia yksittäistapauksia ja tehdä tarkastuksia, mitkä kuuluvat oikeusasiamiehen tehtäviin. Eduskunnan oikeusasiamiehellä ja Ihmisoikeuskeskuksella on lisäksi yhteinen vammaisasioiden tiimi.