Vieraskielisten ikääntyneiden oikeuksien turvaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa 

Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa ovat venäjänkieliset, vironkieliset sekä arabian-, englannin- ja somaliankieliset. Vieraskielinen väestö on keskimäärin vielä melko nuorta, mutta myös vieraskielinen väestö vanhenee. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti 50–64-vuotiaiden määrä on kasvanut nopeasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudessa yhä moninaistuvampi väestö tarvitsee ja käyttää vanhuspalveluja. 

Nykyisiä palveluja on tarpeen kehittää siten, että ne vastaavat myös vieraskielisen väestön tarpeisiin. Ammattilaisten monikulttuurinen osaaminen ja moninaisuuden huomioiminen on tärkeä saada vahvemmin osaksi nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. 

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. 

Henkilöllä, jolla on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, on yhdenvertainen oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kansalaisuudesta riippumatta, kuten kenellä tahansa kuntalaisella. Kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien, kuten turvapaikanhakijoiden, sosiaaliturvasta ja palveluista Suomessa löytyy tarkemmin tietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Sosiaalihuoltolain mukaan jokaisella on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa hänen yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville. Paperittomilla on tuoreen lakimuutoksen mukaan oikeus saada myös välttämättömiä kiireettömiä terveydenhuollon palveluja. Niiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet.

Kansallisesta lainsäädännöstä ja Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin liittyen löytyy tietoa täältä. 

Kulttuuritaustan ja kielen huomioiminen ikääntyneiden palveluissa

Vieraskielinen ikääntynyt väestö on aliedustettuina ikääntyneiden palveluissa. Palveluihin ei välttämättä hakeuduta, sillä iäkkäällä ja hänen omaisillaan voi olla huoli siitä, miten palveluasumisessa tai kotihoidossa iäkäs tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Siksi myös palveluissa toimivien ammattilaisten moninaisuus on tärkeää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä toimimisessa tarvitaan myös paljon omaa aktiivisuutta ja tietämystä, mikä puolestaan edellyttää palvelujärjestelmän ja omien oikeuksien hyvää tuntemusta. Siksi palveluista tarvitaan tietoa, tukea ja ohjausta myös omakielisesti. 

Terveydenhuollossa potilasasiamies ja sosiaalihuollossa sosiaaliasiamies voivat antaa asiakkaille ohjausta heidän oikeuksistaan. 

Sairaaloissa sosiaalityöntekijät ovat potilaiden tukena muuttuvissa elämäntilanteissa, ja voivat avustaa esimerkiksi erilaisten tukihakemusten täyttämisessä.

Asiakkaalle ja potilaalle on tärkeä antaa tilaa itse määritellä, miten hän toivoo esimerkiksi oman kulttuuritaustan huomioitavan. Tätä varten on tarpeen luoda turvallinen ilmapiiri ja rakentaa luottamuksellista asiakassuhdetta, sillä omia tarpeita ja toiveita voi olla joskus vaikea tuoda esille. Iäkäs ihminen voi myös pelätä, ettei häntä oteta tosissaan tai että hänet koetaan hankalaksi. 

Esimerkiksi peseytymisessä tai saunomisessa avustavan kotihoidon työntekijän sukupuolella voi olla kenelle tahansa kotihoidon asiakkaalle keskeinen merkitys. Siihen voi kuitenkin olla myös erityinen kulttuurinen tai uskonnollinen syy.

Muistisairaiden palveluissa tulkkivälitteinen työskentely ja kulttuurisensitiivinen muistityö tukevat riittävien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista toteutumista.

Ikääntyessä tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omalla äidinkielellä saattaa kasvaa esimerkiksi etenevän muistisairauden myötä, sillä kyky kommunikoida myöhemmin opitulla suomen kielellä voi kadota sairauden edetessä. 

Moni iäkäs hyötyisi selkokielisistä ohjeista ja lomakkeista. Viranomaiskieltä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettäviä termejä voi olla hankala ymmärtää, vaikka muutoin arjessa suomen kielen taidolla pärjäisikin hyvin.

Vieraskielisten oikeudet pitää huomioida yksilöllisesti

Kuten ikääntynyt väestö muutoinkin, vieraskieliset ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen joukko. Jokainen on yksilö myös oman kulttuurinsa sisällä erilaisine taustoineen ja tarpeineen, mikä on tärkeä huomioida iäkkään asiakkaan ja potilaan kohtaamisessa. Käsityksiin esimerkiksi terveydestä, mielenterveydestä ja normaalista vanhenemisesta vaikuttavat kulttuurin lisäksi myös monet muut tekijät. Kieli ja kulttuuri eivät koskaan yksinään määritä ihmistä ja hänen palvelutarpeitaan.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Asiakkaalle on myös annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää huomioimaan mahdollisuuksien mukaan potilaan äidinkielen ja kulttuuritaustan. 

Tulkin käyttö voi olla välttämätöntä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemiseksi

Iäkkään kieltä osaavien ammattilaisten ja tulkkien lisääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa turvaa kielellisten oikeuksien lisäksi myös ihmisen muiden perus- ja ihmisoikeuksien, kuten itsemääräämisoikeuden, toteutumisen.

Palveluja annettaessa tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan, jos sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä. Tulkitsemisesta ja tulkin järjestämisestä säädetään muun muassa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. 

Kansallisessa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022–2026 mukaan asiakkaan ja potilaan osallistumisen tukemiseen oman asiansa hoitoon ja itseä koskevaan päätöksentekoon edellyttää tulkkipalveluiden riittävästä saatavuudesta huolehtimisesta vieraskieliselle väestölle. 

Tulkin hyödyntäminen voi olla tarpeen ja perusteltua, vaikka iäkkäällä suomen kielen taitotaso riittäisi muutoin arjessa toimimiseen. Ammattitulkin käyttäminen tukee myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä.

Toisaalta tulkin käyttö voi asiakkaasta tuntua eri syistä epämukavalta. Kommunikoinnin tukena voidaan hyödyntää myös selkokieltä ja kuvituskuvia.

Lähteitä ja lisätietoa vieraskielisten ikääntyneiden huomioimisesta sote-palveluissa:

• Lähteenä hyödynnetty Ihmisoikeuskeskuksen käymiä keskusteluja järjestöjen edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
• Yliopisto-lehden artikkelissa ”Millaista hoivaa vanheneva maahanmuuttaja saa, kun palveluja ei ole tarjolla tutulla kielellä?” pohditaan kieleen liittyviä haasteita.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivuilla on ammattilaisille suunnattua tietoa ja hyviä käytäntöjä kulttuurisensitiivisestä työotteesta, palveluohjauksesta ja tulkkivälitteisestä työskentelystä.
• Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry:n sivuilta löytyy kootusti ammattilaisille suunnattuja materiaaleja kulttuurisensitiivisestä muistityöstä.
• PALOMA-käsikirja avuksi pakolaisten mielenterveyden tukemiseen
• Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa - FinMonik-tutkimus 2018-2019.
• Rönkkö: Mukana ulossuljettuna – etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten naisten ohjatusta ryhmäliikunnasta.
• Jade-toimintakeskus edistää Suomeen muuttaneiden ikääntyvien asemaa ja osallisuutta yhteiskunnassa. 
• Pääkaupunkiseudun omaishoitajat tarjoavat tietoa omaishoidosta eri kielillä sekä ilmaista neuvontaa ja ohjausta omaishoitajille, tarvittaessa tulkin avustuksella.
• Ihmisoikeuskeskuksen kieli- ja kulttuurivähemmistöt -sivulta pääset lukemaan tarkemmin oikeusturvakeinoista