Ihmisoikeuskeskus nosti esille saamelaisten oikeudet YK:n erityisraportoijan maavierailulla

”Suomen on puututtava saamelaisiin kohdistuneiden ihmisoikeusloukkausten jättämään perintöön”, toteaa YK:n erityisraportoija Fabian Salvioli (Special Rapporteur on the promotion of truth, justice, reparation and guarantees of non-recurrence), joka vieraili Suomessa viime viikolla.

Maavierailun tarkoituksena oli tarkastella Suomen viranomaisten toimia saamelaisten kärsimien ihmisoikeusloukkausten käsittelemiseksi. Vierailu Suomessa oli osa laajempaa vierailua Pohjoismaissa.

Ihmisoikeuskeskus nosti esiin saamelaisten oikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia tapaamisessaan erityisraportoijan kanssa.

Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa yhä puutteita

Suomi on saanut moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä muun muassa saamelaisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien loukkaamisesta. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valtio on pyrkinyt uudistamaan saamelaiskäräjälakia, mutta uudistus on toistuvasti lykkääntynyt. Saamelaiskäräjälain uudistukseen liittyvissä keskusteluissa saamelaisiin on kohdistunut paljon vihapuhetta sekä poliittisessa keskustelussa että sosiaalisessa mediassa.

Ihmisoikeuskeskus nosti myös esiin huolensa saamelaisten mahdollisuuksista harjoittaa kulttuuriaan. Erilaiset infrastruktuurihankkeet, kalastusrajoitukset sekä ilmaston lämpeneminen vaikuttavat voimakkaasti saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja sitä kautta saamelaiskulttuuriin. Myös  arktisten sotaharjoitusten järjestäminen saamelaisalueilla herättää kysymyksiä saamelaisten mahdollisuuksista vaikuttaa alueidensa käyttämiseen sotilaallisiin tarkoituksiin. Ihmisoikeuskeskus painotti lisäksi viranomaisia velvoittavaa yhteistoiminta- ja neuvotteluperiaatetta (niin sanottu Free, Prior and Informed Consent, FPIC –periaate).

Ihmisoikeuskeskus korosti, että saamelaiset, heidän historiansa ja saamelaiskulttuuri ovat tuntemattomia suurelle osalle suomalaisista, eikä saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana tunneta. Valtioneuvoston asettamalla saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla onkin tärkeä tehtävä tämän tietoisuuden lisäämisessä. Komission työn tavoitteena on tunnistaa saamelaisiin kohdistuvaa historiallista ja nykyistä syrjintää ja arvioida, millaisia vaikutuksia ja seurauksia tällä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä.

Maavierailun aikana erityisraportoija tapasi myös saamelaisia, hallituksen edustajia ja kansalaisjärjestöjä. Erityisraportoija toimittaa kattavan raportin vierailusta YK:n ihmisoikeusneuvostolle syksyllä 2024.

Erityisraportoijan tiedote vierailusta

• Finland must address legacy of human rights violations against Sámi people, says UN expert | OHCHR (englanniksi, 15.3.2024)

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu saamelaiskäräjälain uudistuksesta

• Saamelaiskäräjälain uudistaminen edistäisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

asiantuntija Leena Leikas, p. 09 432 3781, leena.leikas@ihmisoikeuskeskus.fi

YK:n erityisraportoijat ovat YK:n ihmisoikeusneuvoston valitsemia riippumattomia asiantuntijoita

Erityisraportoijat ovat osa ihmisoikeusneuvoston niin sanottuja erityismenettelyjä. He ovat itsenäisiä ihmisoikeusasiantuntijoita, joiden tehtävänä on riippumaton tiedonhankinta ja seuranta. Raportoijat ovat yksityishenkilöitä, jotka työskentelevät ilman palkkaa. Heidän toimikautensa on kolme vuotta, joka voidaan uusia kerran. Marraskuun 2023 alusta ihmisoikeusneuvostolla on 46 temaattista ja 14 maatilanteiden raportoijaa. Raportoijat pyytävät eri tahoilta toimeksiantoonsa liittyvää aineistoa ja tapaavat maavierailuillaan viranomaisia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä muun muassa kansallisia ihmisoikeusinstituutioita.

Lue lisää raportoijista (englanniksi): https://www.ohchr.org/en/special-procedures-human-rights-council