Maanantai kuuluu kaikille -kampanja käynnistynyt

23.10.2018


Ihmisoikeuskeskuksen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteinen kampanja vammaisten henkilöiden oikeudesta työelämään on käynnistynyt.

Vammaisista henkilöistä on työelämän ulkopuolella noin 80 % prosenttia. Työllistymisaste on huono verrattuna koulutustasoon: noin 60 % ihmisistä, joilla on toimintarajoite, on keski- tai korkea-asteen koulutus. Työllistymisen esteitä ovat muun muassa työnantajien tiedon puute saatavilla olevasta tuesta sekä ennakkoluulot vammaisten henkilöiden työkyvystä ja osaamisesta. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeuskeskus haluavat tänään alkavassa Maanantai kuuluu kaikille -kampanjassaan muistuttaa, että osallisuus työelämään kuuluu kaikille.

Vammaiset ihmiset nähdään liian usein osatyökykyisinä ja niin, että heidän työllistymisensä vaatisi mittavia taloudellisia tukitoimia työnantajien budjetista. Tosiasiassa monet vammaiset ihmiset ovat osaavia, korkeasti koulutettuja sekä täysin työkykyisiä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Työpaikalle vammaisen työntekijän mahdollisesti tarvitsemiin muutostöihin tai muuhun apuun on saatavilla valtion tukea joko TE-palveluista, Kelasta tai kunnan vammaispalvelusta.

”Vammaisten työnhakijoiden työllistäminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden palkkaamista”, muistuttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Mikko Jorosen mukaan yksi ongelmista on yhteiskunnassa vallitseva asenne vammaisia henkilöitä kohtaan ja se, että vammaisten henkilöiden toimeentuloon liittyviä ongelmia yritetään ratkaista sosiaalihuollolla.

 ”Suomessa vammaiset henkilöt on mielletty hoidon ja hoivan kohteiksi. Nuoria vammaisia henkilöitä laitetaan eläkkeelle hyvin herkästi verrattuna siihen, kuinka vähän heidän työllistymistään tuetaan”, toteaa Joronen.

Yhteisöpedagogi Kaarina Huovinen, 28: ”Väärinkäsitykset ja asenteet vaikeuttavat työllistymistä”

Vammaisten henkilöiden työllistämiseen liittyy usein väärinkäsityksiä. Yhteisöpedagogi ja journalismia opiskeleva Kaarina Huovinen on törmännyt usein käsitykseen, että työnantajan pitäisi maksaa viittomakielisen työntekijän tulkin palkka. Tulkista ei aiheudu työnantajalle kuluja.

Suomessa vammaisten henkilöiden ei oleteta työllistyvän eikä heitä kannusteta työelämään. Kaarina Huovisen mielestä Suomessa yleinen holhoava asenne haittaa enemmän kuin auttaa. Samaistuttavia esikuvia ei juuri näy julkisuudessa. Esikuvien kautta vammaiset henkilöt saattavat huomata, ettei vamma ole esteenä.

”Minulle on sanottu monelta taholta, että työllistymisesi tulee olemaan todella vaikeaa, kun et kuule. Omaksuin tällaisen ajatuksen jo lapsena, ja siitä poispääseminen on kestänyt aikansa”, Huovinen kertoo.

Maanantai kuuluu kaikille -kampanja haastaa työnantajat

Yritykset ja muut työnantajat haastetaan kampanjassa mukaan kertomaan teoista, jotka edistävät vammaisten henkilöiden työllistymistä. Kampanjaan on sen alkaessa lähtenyt mukaan Caruna, HYY Yhtymä, Ilmarinen, Innojok, KONE Hissit Oy, Lassila & Tikanoja, Manpower ja SOL. Lisätietoja yrityshaasteesta löytyy täältä.

Tilastoja:

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työllistymismahdollisuuksiinsa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa työikäisten vammaisetuuksia saavien lukumäärä on 241 000 henkilöä. Määrä vastaa 7 prosenttia työikäisistä.

Ihmisoikeuskeskuksen ja Vammaisfoorumin tuoreen kyselyn mukaan vammaisista henkilöistä (n=2022) on palkkatyössä 14 prosenttia. Vastaajista kokoaikaisella eläkkeellä on 43 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimintarajoitteisista ihmisistä noin 60 prosentilla on keski- tai korkea-asteen koulutus. Toimintarajoitteettomasta väestöstä 78 prosentilla on keski- tai korkea-asteen koulutus.

Lisätiedot:

Kampanjasivu: https://www.facebook.com/maanantaikuuluukaikille/