PIO-toimintaohjelma 2012-2013

på svenska     in English

Ensimmäinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2012-2013

Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja sen 67 hanketta 22.3.2012. Toimintaohjelman valmistelu perustui pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan.

Toimintaohjelma jakautuu kahteen osaan.

Yleisessä osassa käydään läpi

 toimintaohjelman tavoitteet

seurannan ja arvioinnin järjestäminen

perus- ja ihmisoikeusrakenteet yleisesti

seurantaindikaattoreiden merkitys

 

Erityisessä osassa

tunnistetaan Suomen keskeisiä ihmisoikeushaasteita

tehdään yleisiä linjauksia oikeuksien tehokkaan toteutumisen turvaamiseksi

listataan 67 toimintaohjelmahanketta

Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelma suomeksi
Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelma ruotsiksi
Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelma englanniksi 

Toimintaohjelman täytäntöönpanon seuranta ja tulosten arviointi

Toimintaohjelman yleisestä seurannasta vastasi valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto (PIO-verkosto).

Vastuu yksittäisten toimintaohjelmahankkeiden täytäntöönpanosta oli ministeriöillä.

Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneeli osallistui toimintaohjelman seurantaan.

Lisätietoa toimintaohjelman täytäntöönpanon seurannasta

 

Perus- ja ihmisoikeustoimijoiden paneelin loppulausunto toimintaohjelman täytäntöönpanosta sekä suositukset jatkoa varten 22.1.2014

Toimintaohjelman ulkopuolinen arviointi

Oikeusministeriö teetti tarjouskilpailun perusteella Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkisoikeuden tutkimusryhmällä arvioinnin toimintaohjelman täytäntöönpanosta. Arviointi julkaistiin 31.3.2014.

Arviointiraportissa

todetaan, että toimintaohjelma on ollut merkittävä askel kansallisen ihmisoikeusarkkitehtuurin kehittämisessä

suositellaan toimintaohjelman muodossa tehtävän työn jatkamista seuraavalla hallituskaudella.

huomoidaan, että toimintaohjelman valmistelutyössä kansallisen ihmisoikeuspolitiikan yhteisvalmistelu valtioneuvoston verkoston ja kansalaisyhteiskuntaa edustavan paneelin kesken muodostui merkittäväksi uudeksi hallinnolliseksi innovaatioksi. Tätä yhteisvalmisteluun perustuvaa mallia ehdotetaan käytettävän myös seuraavan toimintaohjelman valmistelussa.

arvostellaan sitä, että eduskunnan toivoma ja vielä asettamispäätöksessä mainittu tavoite kansallisten ihmisoikeuspoliittisten painopisteidenmäärittelystä ei toteutunut toimintaohjelmassa.

todetaan, että keskittyminen tiettyihin tärkeisiin ihmisoikeusteemoihin edistäisi paremmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tavoitetta kuin valittu varsin hajanainen joukko hankkeita.

esitetään, että tulevan toimintaohjelman valmistelu on vahvemmin yhteydessä hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon.

ehdotetaan, että toimintaohjelman rakennetta selkeytetään elämänaluemallin avulla.

nostetaan esille tarve käyttää yliopistollista tutkimusta ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden määrittelyssä.

kehotetaan, että  Perus- ja hmisoikeustoimintaohjelman ja ihmisoikeuspoliittisen selonteon suhdetta selkeytettäisiin.

suosittellaan, että nykyisiä hajanaisia ja resursseiltaan heikkoja kansallisia ihmisoikeusrakenteita vahvistetaisiin.

Läs hela evalueringsrapporten här (på finska)