Ihmisoikeuskeskuksen julkaisut

På Svenska     In English

Ihmisoikeuskeskus teettää oman työn lisäksi ulkopuolisilla asiantuntijoilla toimintasuunnitelmansa mukaisesti ajankohtaisia selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja.

Vanhusneuvostojen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet kunnissa

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 7/2021

Ihmisoikeuskeskus käynnisti syksyllä 2020 selvityksen, jolla kartoitettiin vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä ja mahdollisia haasteita. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuntien kaikille vanhusneuvostoille lähetettiin kysely, jolla selvitettiin kunkin neuvoston käytäntöjä ja toiminnan edellytyksiä.

Kyselyssä nousi esille erittäin paljon vanhusneuvostojen hyviä käytäntöjä ja työn tuloksia, joilla on pystytty edistämään ikääntyneiden asioita kunnassa. Toisaalta neuvostojen tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet ja toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain hyvin paljon, ja kautta linjan vastauksissa toivotaan vanhusneuvostojen roolin ja vaikuttavuuden vahvistamista esimerkiksi takaamalla riittävät resurssit ja kytkemällä neuvoston toiminta tiiviimmin osaksi kunnan prosesseja.

Lue julkaisu

Koronapandemia ja ikääntyneet – kooste hankkeista, tutkimuksista, raporteista ja valvonnasta

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 6/2021

Koronapandemia ja sen hoitamiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet erityisen merkittävästi ikääntyneiden ihmisten elämään ja etenkin heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Ihmisoikeuskeskuksen raportti kokoaa yhteen ikääntyneitä ja koronapandemiaa käsitteleviä hankkeita, tutkimuksia, raportteja ja valvontahavaintoja. Koosteen tavoitteena on tarjota kattavasti tietoa teemasta jatkohyödyntämistä varten.

Lue julkaisu


Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus
– onko aika kypsä muutokselle?

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 5/2021
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle? käsittelee perustuslain 106 §:n etusijasäännökseen liitty­viä muutostarpeita, jotka liittyvät ilmeisyyden vaatimukseen. Selvityksessä on tutkittu tuo­mioistuinten ratkaisuja, joissa tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut ilmeisen ristiriidan pe­rustuslain ja lain säännöksen soveltamisen vä­lillä. Selvityksessä on esitelty ratkaisuista esiin nousevia havaintoja, kuten että kaikki ratkaisut koskevat perusoikeuksia, puolet ratkaisuista ovat äänestysratkaisuja ja että ratkaisujen määrä on varsin harvalukuinen. Selvityksessä on käsitelty myös vuonna 2011 voimaan tulleen perustuslain muutoksen valmistelun yhteydessä esitettyjä kantoja sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä ilmeisyyden vaatimuksen tarpeellisuudesta ja perusteltavuudesta.

Lue julkaisu 


Itsemääräämisoikeus ikääntyneiden ympärivuorokautisissa palveluissa

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 4/2021

Ympärivuorokautisten asumispalvelujen henkilökunnan tietoisuus itsemääräämisoikeu­teen liittyvistä kysymyksistä parantaa iäkkäiden asiakkaiden oikeuksien toteutumista. Henkilöstön koulutuksen kehittäminen onkin avain­asemassa ikääntyneiden asiakkaiden itsemää­räämisoikeuden vahvistamisessa. Ihmisoikeuskeskus aloitti syksyllä 2020 hankkeen ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hankkeeseen osallistuvien tehostetun palveluasumisen yksiköiden henkilökunnalle, esimiehille ja vastaaville lääkäreille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa ja käsityksiä erityisesti ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta. Kyselyn pohjalta laadittiin raportti, jossa käsitellään sekä kyselyn vastauksia että laajemmin itsemääräämisoikeutta perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä. 


Lue julkaisu



Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa – koottuja havaintoja vuodelta 2019

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2021

Ihmisoikeuskeskus on koonnut teemoittain perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien ja edistävien itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden (PIO-valvojat) havaintoja vuodelta 2019. Havainnot koskevat puutteita ja ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Mukaan on otettu myös joitakin ratkaisuja korkeimmista oikeuksista ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta.

Julkaisussa painottuvat Ihmisoikeuskeskuksen yleisessä perus- ja ihmisoikeuksien seurannassa tällä hetkellä mukana olevat aihealueet ja oikeudet. Tiedot on kerätty pääasiassa vuoden 2019 vuosi- ja toimintakertomuksista sekä verkkotiedotteista. Kooste ei ole kattava esitys kaikista valvonnassa tehdyistä havainnoista koskien perus- ja ihmisoikeuksia.

Koosteen yhteydessä julkaistaan myös kaavio perus- ja ihmisoikeustoimijoista Suomessa.

Lue julkaisu

Katso kaavio


Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa – koottuja havaintoja

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 2/2020

Ihmisoikeuskeskus on koonnut teemoittain perus- ja ihmisoikeuksien toteu­tumista valvovien ja edistävien itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden (ns. PIO-valvojat) sekä ylimpien tuomioistuinten huomioita. Huomiot koskevat puutteita ja ongelmia perus-ja ihmisoikeuksien toteutumisessa Suomessa. Ajallisesti huomiot on kerätty vuoden 2018 vuosikertomuksista ja muista julkaisuista. Monet teemat kuitenkin ovat edelleen ajankohtaisia.

Julkaisun teemat on valittu pääasiassa Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa Suomessa esiin tulevista aihealueista. Otos ei myöskään kata kaikkia ko. viranomaisten huomioita maini­tuista teemoista.

Lue julkaisu

Ajattelutavan muutos – kohti oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ikääntymiseen 

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2020

Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) julkaisussa tutkitaan ikäsyrjinnän vaikutuksia valikoidun havainnollistavan datan pohjalta lähestymällä kysymystä monelta
eri tasolta keskittyen yksilöön, ikääntyneisiin sosiaalisena ryhmänä ja yhteiskuntaan kokonaisuutena. Julkaisussa tarkastellaan myös ikääntyneiden kohtaamia erilaisia haasteita ja heidän kokemuksiaan ottaen huomioon myös muita tekijöitä, kuten sukupuolen, siirtolaisuuden, kuulumisen vähemmistöön, vammaisuuden tai asumisen maaseudulla.Toiseksi selvityksessä käsitellään lyhyesti oikeudellista ja poliittista
kehitystä EU:ssa tarkastelemalla, kuinka tietyt oikeudelliset ja poliittiset välineet vaikuttavat ikääntyneiden oikeuksiin ja kokemuksiin.

Lue julkaisu

Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet – keskeiset kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2019

Kansainväliset ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevat normit luovat pohjan kan­salliselle lainsäädännölle ja vanhuspolitiikalle. Tällä hetkellä kansainvälisellä ja alueellisella tasolla ei ole juurikaan nimenomaisesti ikään­tyneiden oikeuksiin keskittyviä velvoittavia sopimuksia, normeja tai asiakirjoja. Suurin osa ikääntyneiden ihmisoikeuksia koskevista asiakirjoista on ei-sitovia eli niin kutsuttuja soft law -instrumentteja, joita valtioilla ei ole tiukkaa velvollisuutta noudattaa.

Monet kansainväliset ihmisoikeussopimuk­set sekä muut kansainväliset ja alueelliset me­kanismit ovat kuitenkin merkityksellisiä myös ikääntyneiden oikeuksien kannalta. Samoin Suomen perustuslaki ja muu kansallinen lainsäädäntö takaavat iäkkäiden ihmisten oikeudet pääsääntöisesti aivan samoin kuin muidenkin. Osa lainsäädännöstä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät lait, ovat erityisen keskeisiä vanhusten näkökulmasta.

Lue julkaisu

Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen – Tilanne Suomessa ja lainsäädännön
kehityslinjoja Euroopassa (2018)

Sukupuolen oikeudellisella vahvistamisella, eli sukupuolimerkinnän muuttamisella sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi, on keskeinen merkitys transihmisten ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ihmisoikeuskeskuksen selvityksessä käydään läpi sukupuolen vahvistamiseen liittyvää kansainvälisten ihmisoikeusinstrumenttien ja mekanismien tuottamaa aineistoa, kannanottoja, suosituksia ja oikeuskäytäntöä. Lisäksi selvityksessä käsitellään translain uudistustyötä Suomessa sekä sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevan lainsäädännön muutoksia Maltalla, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Irlannissa.

Lue selvitys

Asiantuntijoiden näkemyksiä perus- ja ihmisoikeustutkimuksen tilasta Suomessa (2017)

Ihmisoikeuskeskuksen ja Lapin yliopiston Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuksien instituutin tekemässä selvityksessä kartoitettiin perus- ja ihmisoikeustutkimusta tekevien tutkijoiden ja tutkimusta käyttävien asiantuntijoiden näkemyksiä.

Lue selvitys

Vammaisten henkilöiden pääsy oikeuksiin: vammaisjärjestöjen neuvontapalvelut (2015)

Selvitys perustuu Ihmisoikeuskeskuksen syksyllä 2015 tekemiin haastatteluihin vammaisjärjestöjen lakimiesten ja muiden neuvontaa antavien järjestötyöntekijöiden kanssa. Haastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa kentällä tarjottavaa, viranomaispalveluita täydentävää neuvontaa ja samalla kerätä tietoa vammaisten henkilöiden arkipäivässään kohtaamista haasteista. Selvitys nostaa esiin kuusi keskeistä yleistä ongelmaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa.

Lue selvitys

Ihmisoikeustoimintaohjelmat - kokemuksia meiltä ja muualta (2014)

Valtioneuvoston vuoden 2014 ihmisoikeusselonteossa esitetään, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmia tehtäisiin myös tuleville vuosille. Toimintaohjelmaa valmisteltassa on hyvä palauttaa mieliin kokemuksia myös muiden maiden ihmisoikeustoimintaohjelmista sekä niiden taustoista ja laadintaperiaatteista.

Artikkeli on alun perin julkaistu Ihmisoikeuskeskuksen toimintakertomuksessa 2014.

Lue artikkeli.

Selvitys ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta Suomessa (2014)

Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus ovat olennaisia edellytyksiä ihmisoikeustietoisuuden kehittymiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Ihmisoikeuskeskus toteutti vuoden 2013 aikana selvityksen ko. koulutuksen toteutumisesta Suomessa. Selvitys on julkaistu helmikuussa 2014.

Lue lisää

Selvitykseen perustuvat Ihmisoikeuskeskuksen ja sen valtuuskunnan suositukset

Mitä ihmisoikeudet ovat? (2014)

Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa. Ihmisoikeudet ovat kansainvälisen oikeuden normeja, jotka suojaavat yksilöitä ensisijaisesti julkisen vallan väärinkäytöltä. Lähes kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet keskeisimpiin yleismaailmallisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä ”Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa” (Ihmisoikeuskeskus 2014).

Lue artikkeli.

Mitä ihmisoikeuskasvatus on? (2017)

YK:n ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta koskevan julistuksen mukaan ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus, opetus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien maailmanlaajuiseen kunnioitukseen ja noudattamiseen ja joka siten ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuskasvatus antaa ihmisille mm. tietoja, taitoja ja ymmärrystä omien asenteiden ja toimintatapojen kehittämiseksi vahvistamaan ihmisoikeusmyönteistä kulttuuria.

Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä ”Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa” (Ihmisoikeuskeskus 2014). Osa artikkelista perustuu suoraan Mia Matilaisen väitöskirjaan ”Ihmisoikeuskasvatus lukiossa – outoa ja itsestään selvää”, HY, Tutkimuksia 326, Helsinki 2011. Ihmisoikeuskasvatuksen historiaa käsittelevä kappale on kokonaan uudistettu 2017 painoksessa.

Lue artikkeli

Ihmisoikeudet yritystoiminnassa (2014)

Yritykset luovat työtä, vaurautta ja hyvinvointia. Niiden toiminnan vaikutukset ulottuvat moniin ihmisiin: yrityksen omiin työntekijöihin ja näiden perheisiin, palveluiden tai tuotteiden ostajiin, alihankkijoihin ja raaka-aineiden tuottajiin, paikallisyhteisöön ja joskus kokonaisen alueen tai maan asukkaisiin. On siis selvää, että yrityksillä on valtaa – joissain tilanteissa enemmän kuin valtioilla, joissa ne toimivat. Mutta olipa yritys sitten pieni tai suuri, sen toiminta vaikuttaa jollain tavalla ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja siksi on tärkeää, että yritykset toimivat vastuullisesti.

Kristiina Kouroksen ja Kristiina Vainion artikkeli on alun perin julkaistu teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja (Tietosanoma 2014).

Lue artikkeli.