Mitä ihmisoikeuskasvatus on?

YK:n julistus ja maailmanohjelma

Vuonna 2012 YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskevan julistuksen, joka sisältää määritelmän ihmisoikeuskasvatuksesta. Määritelmän voi kiteyttää seuraavasti:

Ihmisoikeuskasvatusta on kaikki sellainen koulutus, kasvatus ja tiedotus, joka tähtää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien maailmanlaajuiseen kunnioitukseen, ja joka siten ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuskasvatus antaa ihmisille tietoja, taitoja ja ymmärrystä omien asenteiden ja toimintatapojen kehittämiseksi vahvistamaan ihmisoikeusmyönteistä kulttuuria. Tähän kuuluu sekä omien oikeuksien tunnistaminen, että toisten oikeuksien kunnioittaminen.

Julistuksen toteuttamista varten YK:lla on maailmanlaajuinen ihmisoikeuskasvatusohjelma, world programme on human rights education (WPHRE). Myös YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescolla sekä YK:n alajärjestöillä, kuten lastenjärjestöllä Unicefilla, YK:n pakolaisjärjestöllä (UNHCR) ja YK:n tasa-arvojärjestöllä (UN Women) on ihmisoikeuskasvatustoimintaa.

 

Euroopan neuvoston demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus

Euroopan neuvostolla on demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskeva peruskirja ja ihmisoikeuskasvatusmateriaalia, esimerkiksi suomeksi käännetty Compasito – Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja.

 

Ihmisoikeuskasvatusta turvaava lainsäädäntö

Suomessa ihmisoikeuskasvatukselle ei ole laadittu erillistä määritelmää. Velvollisuus sen toteuttamiseen voidaan kuitenkin välillisesti johtaa perustuslakiin asti, jossa turvataan jokaisen oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä, sen mukaan kuin lailla tarkemin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä (16 §).

Perustuslaissa viranomaisille asetetaan myös velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen (22 §). Oikeuksien toteutumiseksi on välttämätöntä, että ne tunnetaan. Tämä yleinen turvaamisvelvoite tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että oppilaitosten on taattava turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö ja toimintakulttuuri.

Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteina on mm. tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen tulee myös edistää tasa-arvoisuutta. Vastaavia säädöksiä on myös muussa opetusalan lainsäädännössä.

 

Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma

Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma tunnistaa ihmisoikeuksien kuuluvan sekä velvoittavaan normipohjaan että niihin arvoihin, joille koko suomalainen perusopetus rakentuu. Myös lukio-opetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma sekä ammattikoulutusta ohjaavat normit sisältävät samansuuntaisia säädöksiä.

 

Valtineuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019

Valtioneuvosto on kiinnittänyt erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuskasvatukseen, joka on yksi keskeisistä teemoista valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa vuosille 2017-2019.

 

Lähikäsitteitä

Ihmisoikeuskasvatus on läheisesti kytköksissä myös demokratiakasvatukseen sekä kansainvälisyyskasvatukseen tai globaalikasvatukseen. Lähikäsite on myös kansalaiskasvatus.

 

Lue lisää: artikkeli ihmisoikeuskasvatuksesta (Ihmisoikeuskeskus 2017)