Ikääntyneen romaniväestön oikeuksien turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Suomen romanit ovat perinteinen kansallinen ja etninen vähemmistö, joille kuuluu perustuslain mukainen oikeus oman kulttuurin ja kielen ylläpitoon ja kehittämiseen. 

Suomen romanikieli, kaalo, on uhanalainen, ja sitä puhuu arvioiden mukaan sujuvasti vain noin kolmannes romaneista. Kieltä puhuu parhaiten iäkkäämpi romaniväestö. Romanikieltä ei juurikaan käytetä viranomaisissa, vaan perinteisesti sitä on puhuttu vain yhteisön sisällä.

Ikääntyneiden kunnioittaminen, puhtauskäsitykset ja häveliäisyys ovat romanikulttuurin perusta, joka ohjaa tapoja ja käyttäytymistä romaniyhteisöissä. Kulttuurin toteuttamisessa on kuitenkin yksilö-, perhe- ja sukukohtaisia eroja, kuten missä tahansa kulttuurissa. Kulttuuriset käytänteet ja käsitykset myös muuttuvat ajassa.

Aikaisempi kiertävä elämäntapa sekä romanien huonommasta yhteiskunnallisesta asemasta seuranneet karut elinolot ja monien terveyspalvelujen ulkopuolelle jääminen aiemmissa elämänvaiheissa vaikuttavat romaniyhdistysten mukaan edelleen iäkkäiden romanien terveydentilaan ja palvelutarpeisiin. 

Aikaisemmat huonot kokemukset palveluissa saattavat viivästyttää palveluihin hakeutumista, eikä palvelujärjestelmää ja omia oikeuksia välttämättä tunneta hyvin. Luottamuksen rakentaminen asiakkaan kanssa on erityisen tärkeää, ja siihen on hyvä käyttää riittävästi aikaa. 

Kulttuurisensitiivinen työote ja tietämys esimerkiksi romanien historiallisesta taustasta ja kulttuurista tukevat ymmärrystä siitä, mitkä asiat on hyvä huomioida juuri iäkkäiden romanien kanssa esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ja hoito-ohjeiden antamisessa.

Palveluissa kulttuurinen ymmärrys ja hyväksyvä ilmapiiri ovat erityisen tärkeitä 

Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (4 § ja 8 §) säädetään, että asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata, ja että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sama laki myös velvoittaa kunnioittamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä ottamaan huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet, äidinkieli ja kulttuuritausta. 

Kotihoidon työntekijän käydessä asiakkaan kotona on erityisen tärkeää, että asiakkaalle merkitykselliset kulttuuriset tavat huomioidaan ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Romanien puhtaustapojen mukaisesti esimerkiksi lattialla olevia tavaroita ei tule nostaa keittiön pöydälle ja keittiöliinoja ei tule pestä samassa muun pyykin kanssa.

Olennaista on antaa ihmisen itse määrittää palveluissa sen, miten hän haluaa tulla kohdatuksi ja miten hän toivoo oman kulttuurinsa tulevan huomioiduksi.

Palveluasumisessa on hyvä ottaa huomioon, ettei romanikulttuurissa nuoremman romanin ole välttämättä soveliasta asua vanhemman romanin yläpuolella. Romanitaustaiselle asukkaalle voi myös olla tärkeää voida pukea romanipuku päälle, kun omaiset tulevat vierailulle. 

Romanikulttuurissa sairaaloita pidetään puhtauskäsityksen mukaan likaisina paikkoina, mikä voi osalle aiheuttaa pelkoa tautien tarttumisesta. Siksi omaiset saattavat tuoda sairaalle omia henkilökohtaisia tarvikkeita, kuten omat tyynyliinat ja pyyhkeet. 

Omaiset ja suku laajemminkin saattavat myös haluta olla iäkkään tukena sairaalassa ja kuulla hänen voinnistaan ja siinä tapahtuvista muutoksista. Perhe ja yhteisöllisyys ovat monille olennainen osa romanikulttuuria. Vierailukäytännöistä ja yhteyshenkilöstä, johon hoitohenkilökunta voi olla yhteydessä tarpeen mukaan, on hyvä sopia etukäteen. Myös tästä näkökulmasta on tärkeää, että henkilökunta ymmärtää romanikulttuuriin kuuluvia tapoja.

Iäkkäällä romanilla on oikeus tulla ymmärretyksi ja saada tietoa saavutettavalla tavalla

Romanien suomen kielen puhetapa eroaa monella tapaa muun väestön puhetavasta, ja joidenkin sanojen merkitykset voivat vaihdella. Kulttuuriin kuuluvista tabuasioista saatetaan puhua kiertoilmauksin. 

Kieleen ja kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet voivat joskus aiheuttaa haasteita ammattilaiselle ymmärtää romanitaustaista asiakasta tai potilasta. Iäkäs romani saattaakin haluta tai tarvita tukihenkilön mukaansa asioidessaan palveluissa. Tukihenkilön läsnäolo voi lisätä turvallisuuden tunnetta siitä, että tulee varmasti kuulluksi ja ymmärretyksi oikein.

Romaniyhdistysten tietojen mukaan romaniväestöön kohdistuneesta syrjinnästä ja siitä seuranneesta huonommasta yhteiskunnallisesta asemasta johtuen osalla iäkkäistä romaneista saattaa olla heikko luku- ja kirjoitustaito sekä heikko terveyden lukutaito eli kyky löytää, ymmärtää, hyödyntää ja arvioida terveyteen liittyvää tietoa. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi lääkärin vastaanotolla ja kotihoidossa. Iäkäs ei välttämättä halua ottaa esimerkiksi heikkoa lukutaitoa puheeksi, sillä se voi tuntua kiusalliselta.

Selkokielen käyttäminen erilaisissa kirjallisissa ohjeissa sekä digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyttäisi niin monia iäkkäitä romaneita kuin suurta osaa koko ikääntyneestä väestöstä Suomessa. 

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista myös velvoittavat ammattilaisia kertomaan asiat ymmärrettävällä tavalla. 

Romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Suomessa:

• Suomen Romanipoliittisessa ohjelmassa (Rompo) 2023–2030 edistetään romanien yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista.
• Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva romaniasiain neuvottelukunta seuraa ja edistää romaniväestön taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden kehitystä sekä edistää romaniväestön yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjintää.
• Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksia romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (2021/C 93/01).

Lähteitä ja lisätietoa ikääntyneiden romanien huomioimisesta sote-palveluissa:

• Lähteenä hyödynnetty Ihmisoikeuskeskuksen käymiä keskusteluja järjestöjen edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
• Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi – Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017-2018
• Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry:n sivuilta löytyy kootusti ammattilaisille suunnattuja materiaaleja kulttuurisensitiivisestä muistityöstä sekä romaniväestölle suunnattua tietoa aivoterveydestä.
• Romanit terveyspalveluiden käyttäjinä: romanipotilas vuodeosastolla -opas (2010) ammattilaisten tueksi.
• Baȟtalo phuuriba – Onnellinen vanhuus - hankkeessa tuetaan romanivanhusten asumista kotona ja palveluasumisessa sekä annetaan tukea ja ohjausta iäkkäille ja heidän omaisilleen sekä koulutusta ammattilaisille.
• Ihmisoikeuskeskuksen kieli- ja kulttuurivähemmistöt -sivulta pääset lukemaan tarkemmin oikeusturvakeinoista⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠