Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea
Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (Committee on the Rights of Persons with Disabilities, suomeksi viitataan myös CRPD-komiteaan) on YK:n vammaisyleissopimuksen sopimusvalvontaelin.
Komitean tehtäviin kuuluu
- vastaanottaa sopimusosapuolten määräaikaisraportteja siitä, miten YK:n vammaisyleissopimusta toimeenpannaan kyseisessä valtiossa ja antaa niiden perusteella suosituksia vammaisten henkilöiden oikeuksien täysimääräiseksi toteuttamiseksi
- julkaista temaattisia yleiskommentteja, jotka tarkentavat vammaisyleissopimuksen tulkintaa.
Mikäli sopimusosapuoli on ratifioinut YK:n vammaisyleissopimuksen valinnaisen lisäpöytäkirjan, komitea voi lisäksi
- vastaanottaa ja tutkia yksilö- ja ryhmävalituksia ja antaa niistä ratkaisuja
- tehdä aloitteen vakavien ja järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä.
Komitea koostuu 18 itsenäisestä asiantuntijajäsenestä. Jäsenet valitaan neljän vuoden toimikaudeksi salaisella lippuäänestyksellä sopimuspuolten kokouksessa, johon sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Sopimuspuolia ovat kaikki YK:n vammaisyleissopimuksen ratifioineet valtiot ja muut tahot. Komitean jäsen voidaan valita uudelleen yhden kerran. Sopimusosapuolten kokouksesta säädetään yleissopimuksen artiklassa 40. Vuodesta 2008 sopimusosapuolten kokous on järjestetty vuosittain YK:n päämajassa, New Yorkissa.
Määräaikaisraportointi
Jokaisen sopimusosapuolen on säännöllisin väliajoin toimitettava CRPD-komitealle raportti sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon liittyvistä toimista. Ensimmäisen raportin määräaika on kahden vuoden kuluessa sopimuksen kansallisesta voimaantulosta. Tämän jälkeen määräaikaisraportti annetaan neljän vuoden välein. Sopimus on astunut Suomessa voimaan vuonna 2016.
Kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus toimittaa oma rinnakkaisraportti CRPD-komitealle. Lisäksi kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla (NHRI) on oikeus toimittaa rinnakkaisraportti komitealla. Ihmisoikeuskeskus on osa Suomen kansallista ihmisoikeusinstituutiota.
Raporttien perusteella CRPD-komitea arvioi sopimusosapuolen toimia ja edistystä sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanossa. Komitea saattaa tarpeelliseksi katsomansa päätelmät ja suositukset sopimusosapuolen tietoon jatkotoimenpiteitä varten.
Vammaisten oikeuksien komitean julkaisemat yleiskommentit
Yleiskommenteissa avataan ja tarkennetaan, mitä vammaisyleissopimuksen tietty artikla tarkoittaa käytännössä ja millaisiin toimenpiteisiin artikla velvoittaa sopimusosapuolia. Yleiskommentit ovat tärkeitä työkaluja sopimuksen tulkinnassa ja toimeenpanossa.
Vuosina 2014–2022 komitea on julkaissut kahdeksan yleiskommenttia. Viralliset englanninkieliset yleiskommentit löytyvät vammaisten oikeuksien komitean sivuilta. Ihmisoikeuskeskus julkaisee yleiskommentit suomeksi ja ruotsiksi. Käännökset ovat epävirallisia.
- yhdenvertaisuus lain edessä (12 artikla)
- esteettömyys ja saavutettavuus (9 artikla)
- vammaiset naiset ja tytöt (6 artikla)
- oikeus inklusiiviseen koulutukseen (24 artikla) – ilmestyy seuraavaksi
- oikeus elää itsenäisesti ja osana yhteisöä (19 artikla)
- yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (5 artikla)
- osallistamisvelvoite (43.3 ja 33.3 artiklat)
- oikeus työhön (27 artikla)
Yleiskommentteihin liittyen komitea järjestää avoimia keskustelupäiviä (Day of General Discussion) ja pyytää lausuntoja laatimiinsa yleiskommenttiluonnoksiin. Ihmisoikeuskeskus antaa lausunnon harkintansa mukaan yleiskommenttiluonnoksiin.
Yksilö- ja ryhmävalitukset sekä tutkintamenettely
Vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan nojalla yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle kokemastaan yleissopimuksessa säädettyjen oikeuksien loukkauksesta. Suomi on ratifioinut lisäpöytäkirjan, mikä tekee yksilö- tai ryhmävalituksen tekemisen komitealle mahdolliseksi. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston sivuilta löytyy ohjeistus siitä, ketkä, missä tapauksissa ja miten valituksen voi tehdä. Komitean ratkaisut eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niillä on suuri painoarvo, ja sopimusosapuolet ottavat ne usein vakavasti. Komitea on antanut vuonna 2022 Suomea koskevan ratkaisun, joka oli langettava.
Valinnaisessa pöytäkirjassa määrätään myös komitean aloitteesta tapahtuvasta vakavien ja järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä. Komitean sivuilta voit tutustua eri maista käynnistettyihin tutkintamenettelyihin ja niiden tuloksiin. Suomesta ei toistaiseksi ole käynnistetty tutkintamenettelyä.