YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on antanut ensimmäisen Suomea koskevan ratkaisunsa. Ratkaisussaan CRPD/C/26/D/46/2018 komitea katsoi, että Suomi oli loukannut vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen 19 artiklaa ja 5 artiklan ensimmäistä ja toista kohtaa. Sopimuksen 19 artikla käsittelee elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä, 5 artikla puolestaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Komitean ratkaisun sisältö

Asiassa valittaja oli hakenut henkilökohtaista apua voidakseen asua itsenäisesti. Hakemus oli hylätty kaikissa kansallisissa oikeusasteissa vedoten voimavararajaukseen. Voimavararajaus rajaa henkilökohtaisen avun mahdolliseksi vain niille ihmisille, joilla on voimavarat määritellä itse avun sisältö ja toteutumistapa. Valittaja katsoi, että voimavararajaus on käytännössä syrjivä kehitysvammaisia kohtaan, ja esti häntä elämästä henkilökohtaisen avun turvin osana omassa kodissaan osana yhteisöä.

Komitea katsoi ratkaisussaan muun muassa, että Suomi ei ollut pystynyt osoittamaan, että valittajan artiklan 19 mukainen oikeus itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisössä olisi tosiasiassa voitu tai aiottu toteuttaa jollakin toisella palvelulla. Niinpä hänen henkilökohtaisen avun hakemuksensa hylkääminen oli käytännössä johtanut siihen, että hän ei saanut palvelua, joka olisi tukenut hänen elämistään osana yhteisöä.

Komitea antoi useita suosituksia Suomelle tilanteen korjaamiseksi: Suomella on velvollisuus tarjota valittajan käytettäväksi tehokas oikeussuojakeino, muun muassa käsittelemällä uudelleen hänen henkilökohtaista apua koskeva hakemuksensa varmistaakseen, että hän voi käyttää oikeuttaan elää itsenäisesti komitean ratkaisun mukaisesti. Lisäksi Suomella on velvollisuus myöntää valittajalle asianmukainen korvaus komitealle tehdystä valituksesta aiheutuneista kuluista, ja julkaista komitean ratkaisu ja jakaa sitä laajalti niin, että ratkaisu on kaikkien väestönosien saavutettavissa.

Lisäksi komitea suosittelee, että Suomi ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vastaavia oikeudenloukkauksia ei tulevaisuudessa tapahtuisi. Yksi keinoista on komitean mukaan sen varmistaminen, ettei henkilökohtaista apua koskeva lainsäädäntö tarkoitukseltaan tai vaikutukseltaan heikennä tai estä kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista yhdenvertaisesti muiden vammaisten henkilöiden kanssa. Komitea suositteleekin erityisesti, että Suomi muuttaa vammaispalvelulakia varmistaakseen, ettei lain voimavarakriteeri estä itsenäistä elämää henkilöiltä, jotka tarvitsevat tukea päätöksenteossaan.

Suomen tulee raportoida komitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisun johdosta on ryhdytty.

Vammaispalvelulain uudistaminen vireillä

Hallituksen on tarkoitus antaa esitys vammaispalvelulain uudistamiseksi syksyllä 2022. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle vammaispalvelulain uudistamiseksi on valittu ratkaisu, jossa henkilökohtainen apu olisi rajattu niille henkilöille, joilla on voimavaroja itsenäisesti tai tuettuna ilmaista tahtonsa avun sisällöstä. Henkilökohtaisen avun sääntelyn tavoitteena olisi edistää vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista sekä mahdollistaa osallisuuden ja valinnanvapauden toteutuminen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vammaisen henkilön erityisestä tuesta. Erityinen tuki olisi palveluiden kokonaisuus, jonka muodostaisivat erityinen osallisuuden tuki, tuettu päätöksenteko ja vaativa moniammatillinen tuki. Palvelukokonaisuuden tarkoituksena olisi varmistaa, että vammaisen henkilön yhdenvertaiset osallistumisen, osallisuuden ja valinnan mahdollisuudet toteutuvat silloinkin, kun tuen antaminen edellyttää erityistä vammaisen henkilön tarpeisiin tai tilanteeseen liittyvää osaamista.

Komitean päätöksen valossa keskeinen kysymys on, onko erityisen tuen sääntely riittävää taatakseen yhdenvertaisella tavalla itsenäisen elämän niille vammaisille henkilöille, jotka jäävät voimavararajauksen takia henkilökohtaisen avun ulkopuolelle.

Hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa Ihmisoikeuskeskus, kuten monet muutkin lausunnonantajat, kiinnitti huomiota siihen, että erityisen tuen pykälä on kirjoitettu hyvin avoimesti, minkä vuoksi jää hyvin iso tulkinnanvara sen suhteen, mihin hakijalla on tarkalleen oikeus. Komitean päätöksen jälkeen on entistä tärkeämpää varmistaa, että erityinen tuki vastaa laajuudeltaan henkilökohtaista apua heille, jotka tarvitsevat tukea itsenäisessä päätöksenteossa.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on riippumattomista asiantuntijoista muodostuva elin, joka valvoo vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa. Vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan nojalla yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen komitealle kokemastaan yleissopimuksella tunnustettujen oikeuksien loukkauksesta.