Ihmisoikeuskeskuksen seuranta- ja raportointityö

på svenska     in English

Eduskunnan oikeusasiamiehen lista - 10 keskeistä Perus- ja ihmisoikeusongelmaa Suomessa

Eduskunnan oikeusasiamies on vuodesta 2013 laatinut 10-kohtaisen listan yleisimmistä Perus- ja ihmisoikeusongelmista, jotka tulevat toistuvasti esiin oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissa.

Lista ei kata kaikkia ongelma-alueita. Monista teemoista ei oikeusasiamiehelle tule lainkaan kanteluita, vaikka ongelmia olisikin.

 

1. Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa

2. Lastensuojelun puutteet

3. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet

4. Laitoksissa olevien itsemääräämisoikeutta loukkaavat rajoittamiskäytännöt

5. Ulkomaalaisten oikeusavun puutteet ja ns. paperittomien turvattomuus

6. Vankien ja tutkintavankien olojen ja kohtelun epäkohdat

7. Terveyspalveluiden saatavuuden ja lainsäädännön puutteet

8. Perusopetuksen opiskeluympäristön ja päätöksenteon puutteet

9. Oikeusprosessien pitkä käsittelyajat ja tuomioistuinten rakenteellisen riippumattomuuden puutteet

10. Perus- ja ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäisyn ja hyvittämisen puutteet

Lähde: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2017, s. 112.

Miten Ihmisoikeuskeskus seuraa ihmisoikeuksien toteutumista?

  • kartoittamalla seurantatarpeet sekä luotettavat ja riippumattomat tiedonlähteet
  • seuraamalla säännönmukaisesti valittuja teemoja ja tiedonlähteitä
  • toteuttamalla omia selvityksiä ja raportteja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja mahdollisista ongelmakohdista ja rakenteiden muutostarpeista

Mitä Ihmisoikeuskeskus tekee seurantatiedolla?

  • Seurantatieto tukee strategista suunnittelua ja auttaa priorisoidaan edistämistoimenpiteitä.
     
  • Seurantatieto antaa perustan toimenpiteille (aloitteet, lausunnot, ml. määräaikaisraportointi) perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi.
     
  • Seurantatiedon avulla arvioidaan eri toimijoiden toimenpiteiden ja politiikkatoimien sekä toimenpideohjelmien vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Miten Ihmisoikeuskeskus käyttää seurantatietoa perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi?

  • osallistumalla kansainväliseen määräaikaisraportointiin ja kansalliseen PIO-työhön tuottamalla riippumatonta ja puolueetonta tietoa lainkäyttö- ja valvontaelimille, lainsäädäntötyön tueksi ja PIO-keskusteluun yleisesti
  • lisäämällä tietoisuutta eri lainkäyttö- ja valvontaelinten Suomelle antamien suositusten ja ratkaisujen sisällöstä ja kansallisesta täytäntöönpanosta
  • osallistamalla kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä PIO-työhön.
  • kouluttamalla yhteiskunnan toimijoita perus- ja ihmisoikeuksista.
  • tiedottamalla ajankohtaisista PIO-teemoista, seurannan prosesseista ja sisällöstä kohdennetusti.

Ihmisoikeuskeskuksen seurantatyön painopisteet vuonna 2018

  • Ihmisoikeuskeskus kiinnittää erityistä huomiota niihin teemoihin tai oikeuksiin, joiden toteutumisen edistämistä ja seurantaa varten ei ole olemassa omaa erityisvaltuutettua tai muuta valvojaa.
  • Ihmisoikeuskeskus seuraa erityisesti haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden, ml. maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja tekee niistä tarvittaessa myös omia selvityksiä.
  • Moniperusteinen syrjintä pyritään huomiomaan seurannassa.
     
  • Kansallisen PIO-toimintaohjelman täytäntöönpanoa seurataan valittujen teemojen osalta riippumattomana PIO-verkoston asiantuntijana. Ihmisoikeuskeskus seuraa erityisesti PIO-kasvatuksen- ja -koulutuksen toteutumista.
  • PIO-toimintaohjelman ulkopuolelle jääneitä tärkeitä aihealueita, kuten ns. translain uudistamista seurataan.
  • Naisiin kohdistuva väkivalta on ajankohtainen teema vuonna 2018 (Istanbulin-sopimuksen ja CEDAW-sopimuksen määräaikaisraportointi vuoden 2018 aikana).
  • Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeudet, ml. kielelliset oikeudet, ovat ajankohtaisia teemoja sekä kansainvälisen sopimusvalvonnan että kotimaisten lainsäädäntöhankkeiden näkökulmasta.
  • Ihmisoikeuskeskus toteuttaa vuosina 2018-2019 yhteistyössä oikeusministeriön ja Euroopan perusoikeusviraston kanssa kansallisen perusoikeusbarometrin, jolla selvitetään yleistä tietämystä Suomen perusoikeuksista, käsityksiä eri oikeuksien tärkeydestä ja kokemuksia niiden toteutumisesta arjessa.