Ikääntyneiden itsemääräämisoikeus

Suomen perustuslaissa on turvattu kaikille Suomessa oleskeleville henkilöille perusoikeudet. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta saa riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Itsemääräämisoikeus pohjautuu näihin oikeuksiin. Muut perusoikeudet, kuten liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja tai kokoontumisvapaus, eivät voi toteutua kunnolla, ellei ihmisellä ole itsemääräämisoikeutta. Usein puhutaan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta, kun itse asiassa tarkoitetaan kaikkien ikääntyneen ihmisen perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.  

Korkea ikä tai sairastuminen ei poista tai vähennä ihmisen perus- ja ihmisoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta. Myöskään pitkäaikaishoivaa tarjoavaan hoivakotiin tai sosiaalihuollon asumispalveluyksikköön muuttaminen ei vaikuta ihmisen itsemääräämisoikeuteen.

Myös useat Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät henkilökohtaisen vapauden ja turvallisuuden takaamista.

Itsemääräämisoikeus ja oikeudellinen toimintakyky

Ihmisen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa määrittää hänen itsemääräämisoikeutensa. Yksi itsemääräämisoikeuden ilmenemismuoto on oikeustoimikelpoisuus. Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa sitä, että ihminen voi tehdä itseään ja omaisuuttaan koskevia päätöksiä.

Oikeudellinen toimintakyky voi kuitenkin heikentyä esimerkiksi ihmisen sairastuessa etenevään muistisairauteen, jolloin hän saattaa tarvita apua itsenäisen päätöksenteon tueksi. Hän voi valtuuttaa esimerkiksi omaisen hoitamaan raha-asioita puolestaan. Sosiaali- tai terveydenhuollon asiakas voi etukäteen vaikuttaa siihen, miten hyvin hänen tahtonsa tunnetaan, esimerkiksi tekemällä hoitotahdon. Ihminen voi myös varautua siihen, ettei ehkä tulevaisuudessa pysty hoitamaan asioitaan itse, tekemällä edunvalvontavaltuutuksen.

Tuomioistuin voi määrätä ihmiselle edunvalvojan vain silloin, jos henkilö ei pysty terveydellisen tai muun vastaavan syyn takia itse hoitamaan asioitaan, eivätkä ne tule millään muulla tavalla hoidetuksi. Usein edunvalvojana toimii henkilön omainen. Pelkkä edunvalvojan määrääminen ei kuitenkaan rajoita ihmisen omaa oikeustoimikelpoisuutta. Edunvalvojalla ei koskaan ole oikeutta toimia päämiehen puolesta korostuneen henkilökohtaisessa asiassa, kuten testamentin tekemisessä tai sen perumisessa.

Oikeustoimikelpoisuutta rajoitettaessa on aina toimittava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Rajoittaa ei saa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen. Rajoittaa ei saa myöskään sellaisilla tavoilla, joihin laki ei anna oikeutta. Henkilöllä on aina kaikissa tapauksissa oikeus itse päättää niistä asioistaan, jotka hän ymmärtää sairaudesta huolimatta.

Itsemääräämisoikeuden edistäminen

Laissa sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista ja laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään pääpiirteittäin asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos asiakas tai potilas ei pysty itse ilmaisemaan mielipidettään, hänen mielipidettään on selvitettävä hänen laillisen edustajansa ja/tai läheistensä kanssa yhteistyössä.

Keskeinen itsemääräämisoikeuden edistämiseen soveltuva asiakaskohtainen väline on hoito- tai palvelusuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sopia hoidon ja tuen yksityiskohdista, tavoitteista ja keinoista.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki edellyttää vanhuspalvelujen toimintayksiköiltä suunnitelmallista omavalvontaa palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävillä. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.

Toimintayksiköiden omavalvonta ja omavalvontasuunnitelma ovat olennainen osa ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden edistämistä. Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja ja julkisia vanhuspalveluja koskevan omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen mukaan omavalvontasuunnitelmaan kirjataan

  • keinot, joilla asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vahvistetaan konkreettisesti päivittäisessä työssä
  • asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi välttämättömien rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat periaatteet
  • rajoitustoimenpiteisiin liittyvät toimintatavat ja kirjaamiskäytännöt sekä
  • rajoittamista ja rajoittavien välineiden käyttöä koskevat toimintaohjeet.

Lainsäädännöstämme puuttuvat kuitenkin lähes kokonaan menettelysäännökset siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, kuka tukemisesta vastaa tai miten toimitaan haastavassa tilanteessa.

Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

Tällä hetkellä ei ole voimassa lainsäädäntöä, joka tarkkarajaisesti määrittelisi itsemäärää­misoikeuden edistämiseen ja rajoittamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ikääntynei­den palveluissa. Käytännössä tämä johtaa tilanteisiin, joissa joidenkin asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tai muita perusoikeuksia rajoitetaan ilman perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää perustetta ja lainsäädännön tukea. Rajoittavan toimenpiteen ei edes aina mielletä tarkoittavan puuttumista perusoikeuksiin. Palveluissa ei välttämättä esimerkiksi oteta huomioon, että asiakkaiden huoneiden ovien lukitseminen voi tarkoittaa henkilökohtaisen vapauden rajoittamista.

Rajoitustoimista on säännöksiä vain mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta ja tartuntatautilaissa.

Toimintaohjeita joudutaankin tämän vuoksi hakemaan yleisemmän perus- ja ihmisoikeusnäkökulman ja ylimpien laillisuusvalvojien, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen, linjauksista. Lainsäädännön puute on suuri ongelma, sillä perusoikeuksien rajoittaminen on oikeusjärjestyksessämme mahdollista vain tiettyjen edellytysten täyttyessä. Edellytykset pohjautuvat perustuslakivaliokunnan mietintöön hallituksen esityksestä perusoikeussäännösten muuttamisesta. Edellytykset ovat seuraavat:

  • Perusoikeuksien rajoitusten tulee perus­tua eduskunnan säätämään lakiin.
  • Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä. Rajoi­tusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista, eli laista on selvästi käytävä ilmi, minkälainen rajoitus on mahdollinen ja missä olosuhteissa.
  • Rajoitusperusteiden tulee olla hyväksyt­täviä.
  • Perusoikeuden ytimeen ei saa puuttua.
  • Rajoitusten on oltava suhteellisuusvaa­timuksen mukaisia, eli välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttami­seksi.
  • Jos henkilön perusoikeuksia rajoitetaan, hänellä pitää olla käytössään riittävät oikeusturvakeinot, esimerkiksi mahdolli­suus valittaa rajoittamispäätöksestä.
  • Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvel­voitteiden kanssa.

Valviran ohjeistuksia ja selvityksiä itsemääräämisoikeudesta:

Itsemääräämisoikeutta koskeva kokonaisuudistus on välttämätön

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistuksen tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä tukemaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta mahdollisimman täysimääräisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti 9.9.2021 seurantaryhmän asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. STM on laatinut jatkovalmistelun pohjaksi tiekartan.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu jo vuosien ajan. Tähänastiset lakihankkeet eivät ole edenneet loppuun asti. Eduskunnan oikeusasiamies pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriössä toteutetaan huolellinen lainsäädännön muutosten valmistelu iäkkäiden henkilöiden rajoittamisen edellytysten sekä rajoittamisessa noudatettavien menettelyjen osalta, sekä viedään itsemääräämisoikeutta koskeva kokonaisuudistus viivytyksettä loppuun.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta

Koronapandemian aikana ikääntyneisiin liittyvissä ratkaisuissa painottuivat erityisesti tapaukset, joissa palvelutalojen asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja muita perusoikeuksia oli rajoitettu lainvastaisesti. Ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rikkomiset koskivat esimerkiksi asukkaiden liikkumisen ja ulkoilun rajoittamisena sekä omaisten vierailukieltoina.

Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että iäkkäille puolisoille ei järjestetty mahdollisuutta asua yhdessä, ja puolisoiden yksityiselämän ja perhe-elämän suojaa rikottiin estämällä puolisoita tapaamasta toisiaan.

  • Laitos- ja palveluasumisen laadun valvonta koronavirusepidemian aikana vanhustenhuollossa EOAK/2688/2020 (15.12.2021)
  • Vanhusten rajoitukset palvelutalossa EOAK/4692/2020 (25.2.2021)
  • Iäkkäiden oikeus asua yhdessä ja perhe-elämän suoja koronaviruspandemian aikana EOAK/4070/2020 (17.12.2020)
  • Omaisten vierailu vanhusten hoivakodissa koronavirusepidemian aikana EOAK/3847/2020 (6.11.2020)

Eduskunnan oikeusasiamies painottaa, että niin asukkaiden kuin työntekijöiden oikeusturvan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusoikeuksien rajoittamista koskevat kirjaukset tehdään riittävän tarkasti ja niistä käyvät ilmi päätöksenteossa huomioidut seikat. Rajoitteiden välttämättömyyttä ja muita mahdollisia keinoja tulee arvioida ennen päätöksentekoa ja sen jälkeen jatkuvasti ja säännöllisesti. Tämä arviointi on voitava todentaa asukasta koskevista kirjauksista.  Henkilöstön kiire ei ole hyväksyttävä syy käyttää rajoitustoimenpiteitä.

  • Asukkaaseen kohdistuvat rajoitteet ja niiden käytön ehkäiseminen EOAK/3187/2020 (30.9.2022)
  • Tarkastus: Mehiläinen hoivapalvelut oy, Mainiokoti Andante, Espoo 3.3.2022 EOAK/1127/2022 (13.6.2022)
  • Tarkastus: Jampankaaren palvelupihan tehostetun palveluasumisen yksiköt, 21.6.2021 EOAK/4060/2021 (13.4.2022)
  • Muistisairaan henkilön hoito EOAK/8165/2020  (30.12.2021)

Terveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja jopa tahdosta riippumattomassa hoidossa on kunnioitettava ihmisen itsemääräämisoikeutta ja perusoikeuksia. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan vanhusten saattohoidossa ja leikkauksen jälkeisessä hoidossa on kuitenkin vakavia epäkohtia.

  • AstraZenecan koronarokotteen käytön rajaaminen 65–69-vuotiaisiin EOAK/3432/2021 (23.7.2021)
  • Muistisairaan deliriumpotilaan rajoittaminen somaattisessa sairaanhoidossa EOAK/4180/2020 (31.12.2021)
  • Henkilökunnan puute sitomisen perusteena EOAK/3115/2020 (31.12.2021)
  • Tahdonvastainen tutkimusjakso kaupungin sairaalassa EOAK/7866/2020 (31.12.2021)
  • DNR-päätös EOAK/6027/2020 (24.11.2021)
  • TAYS Pitkäniemen vanhuspsykiatria EOAK/5592/2019 (13.3.2020)

Lisää ratkaisuja voit etsiä eduskunnan oikeusasiamiehen verkkosivuilla olevan hakutoiminnon avulla.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä Ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta koskeva oikeudellinen aineisto 2018–2022 on koottuna ikääntyneiden henkilöiden itsemääräämisoikeuteen liittyvää oikeuskäytäntöä ja kantelu- ja valvontaratkaisuja. Selvityksessä painottuvat etenkin oikeusasiamiehen kanteluratkaisut ja tarkastuskäyntiraportit.

Kansainvälisiä suosituksia ja linjauksia ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta

YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyneiden oikeuksien itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler teki vuonna 2021 maavierailun Suomeen. Vuonna 2022 julkaistussa raportissaan hän antoi Suomelle muun muassa ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta koskevan suosituksen:

  • Itsenäinen asiantuntija ilmaisee huolensa sellaisten rajoittavien toimenpiteiden käytöstä, joita sovelletaan enemmän tai pidempään kuin on tarpeen tai ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä riittämättömän henkilöstön korvaamiseksi terveydenhuollon yksiköissä. Hän toteaa, että Suomessa tällä hetkellä puuttuvan rajoittavien toimenpiteiden edellytyksiä säätelevän lainsäädännön hyväksyminen vahvistaisi ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta.

Suomi sai vuonna 2021 YK:n taloudellisten, sosiaalisen ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta suosituksia, joista osa koski ikääntyneitä. Suosituksessa nro. 35 suositetaan

  • takaamaan lainsäädännössään vanhusten oikeudet sekä itsenäiseen asumiseen että kohtuuhintaiseen ja hyvälaatuiseen hoivaan, palveluasuminen mukaan lukien, sekä itsemääräämisoikeuden
  • jatkamaan ja seuraamaan näiden oikeuksien toteutumista uudistaessaan sosiaalipalveluja
  • lisäämään kohtuuhintaisen palveluasumisen kokonaistarjontaa ja varmistaa siihen riittävän ja pätevän henkilöstön.

Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea (CPT-komitea) tekee vierailuja sopimusvaltioiden laitoksiin ja yksiköihin, kuten vanhusten hoivakoteihin. Komi­tea selvittää, miten näitä ihmisiä kohdellaan, ja raportoi heidän kohtelustaan sopimusvaltiolle. Suomi sitoutui CPT-sopimukseen vuonna 1991.

CPT-komitea on laatinut tarkistuslistan asioista, jotka olisi syytä huomioida CPT-järjestelmään liittyvillä vierailuilla sosiaalihuollon yksiköihin. Asumispalveluiden yksiköt voivat hyödyntää listaa tarkastellessaan oman yksikön toimintaa. Vierailuilla suositellaan kiinnitettävän huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:

  • Perustuuko tahdonvastainen yksikköön/ laitokseen sijoittaminen lainsäädäntöön, ja mikä taho siitä päättää?
  • Minkälaisessa menettelyssä päätös tehdään?
  • Esiintyykö yksikössä kaltoinkohtelua?
  • Onko pariskunnilla mahdollisuus halu­tessaan asua yhdessä?
  • Onko asiakkailla mahdollisuus käyttää omia vaatteitaan, ja onko heillä lukittava tila omille tavaroilleen?
  • Käytetäänkö yksikössä rajoitustoimia, ja jos käytetään, minkälaisia?
  • Perustuuko niiden käyttäminen lakiin?
  • Kuka päättää rajoittamisesta?
  • Kirjataanko rajoitustoimet?
  • Onko yksikössä henkilöitä, joiden oikeudellista toimintakykyä on rajoitettu?
  • Miten heidän oikeuksiensa toteutumi­sesta huolehditaan?

Ihmisoikeuskeskuksen hanke itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi

Henkilöstön koulutuksen kehittäminen on avain­asemassa ikääntyneiden asiakkaiden itsemää­räämisoikeuden vahvistamisessa. Ihmisoikeuskeskus toteutti syksyllä 2020 hankkeen ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hanketta käynnistämässä olivat myös Valvira ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Hankkeeseen osallistuvien tehostetun palveluasumisen yksiköiden henkilökunnalle, esimiehille ja vastaaville lääkäreille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa ja käsityksiä erityisesti ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta. Kartoituksen pohjalta järjestettiin koulutusta kyselyyn osallistuneille.

Kyselyn pohjalta laaditussa raportissa käsiteltiin sekä kyselyn vastauksia että laajemmin itsemääräämisoikeutta perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä.

Raportin pohjalta laadittiin myös koulutusmateriaalia:

Ihmisoikeuskeskus järjesti 31. toukokuuta 2021 webinaarin, jossa esiteltiin Ihmisoikeuskeskuksen raporttia ja kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja itsemääräämisoikeudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.