Yhdenvertainen oikeus hoitoon

Oikeusasiamiehen ratkaisukäytäntöä / linjauksia

DNR-päätöksen tekeminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa: "... oman elämänsä laatua koskevien päätösten tekeminen kuuluu potilaalle itselleen. Elämänlaatu on kunkin potilaan oma subjektiivinen kokemus, eikä ulkopuolisen ole mahdollista arvioida sitä luotettavasti."

Elvyttämättäjättämispäätöksen tekeminen: "Potilaalle on kerrottava, mitkä ovat DNR-päätöksen lääketieteelliset perusteet. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että annettava informaatio on selkeää ja ymmärrettävää. Informaation antamisesta ja sen sisällöstä on myös tehtävä merkinnät potilasasiakirjoihin.”

DNR-päätöksen vaikutus potilaan hoitoon: "Valvira on uudessa ohjeessa selkeästi todennut, että DNR-päätöksen ei tule vaikuttaa potilaan muuhun hoitoon, vaan sitä jatketaan, kuten aikaisemminkin. Valvira korostaa, että DNR päätös ei ole hoitosuunnitelma.”

Myös vaikeasti vammaisilla on oikeus hoitoon: "... vanhemmat eivät kaikissa tapauksissa ole saaneet potilaslain 5 §:ssä edellytettyä riittävää selvitystä niistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä heidän lapsensa hoidon rajaamisesta; epäselviksi ovat jääneet hoidon rajaamisen sisältö, laajuus ja kesto."

EIT:n ratkaisuja

Lambert v. France 5.6.2015 (englanniksi)

Elämää ylläpitävän hoidon lopettamisen arviointi. EIT:n mukaan vegetatiivisessa tilassa olevan potilaan hoidon lopettamisen arviointiin liittyvä päätöksentekoprosessi täytti Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 2 vaatimukset. EIT huomioi arvioinnissaan erityisesti kansallisen lainsäädännön, potilaan tai hänen läheistensä näkemysten kuulemisen ja mahdollisuuden oikeussuojaan silloin, kun potilaan edun toteutumisesta oli epäilyksiä.

Gard v. UK 28.6.2017 (englanniksi)

Kokeellisen hoidon epäämiseen liittyvä päätöksentekomenettely. EIT arvioi, että vaikeasti vammaisen potilaan hoitoon liittyvä päätöksentekoprosessi täytti Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 2 vaatimukset. EIT huomioi arvioinnissaan erityisesti kansallisen lainsäädännön, potilaan edustajan näkemysten kuulemisen ja mahdollisuuden oikeussuojaan päätöksentekomenettelyssä.

Afiri v. France 25.1.2018 (ranskaksi)

Hoidon lopettamiseen liittyvä päätöksentekoprosessi. EIT katsoi, että vaikeasti vammaisen ala-ikäisen potilaan hoitoon liittyvä päätöksentekoprosessi täytti Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 2 vaatimukset. EIT huomioi arvioinnissaan kansallisen lainsäädännön, potilaan huoltajien osallistamisen ja heidän näkemystensä kuulemisen ja mahdollisuuden oikeussuojaan päätöksentekomenettelyssä.

Tiedote tapauksesta Afiri v. France (englanniksi)

Glass v. UK 9.3.2004 (englanniksi)

Suostumuksen antaminen hoitoon. EIT katsoi yksimielisesti, että lääkäreiden esittämän hoitomuodon antaminen ilman huoltajan suostumusta ja ilman tuomioistuimen päätöstä rikkoi vaikeasti vammaisen potilaan yksityiselämän suojaa ja erityisesti hänen fyysistä koskemattomuuttansa.

Vanhusten ja vammaisten oikeus yhdenvertaiseen hoitoon on taattava yhtä lailla normaalissa arjessa kuin poikkeusoloissa. Koronavirusepidemian aikana on noussut esille kysymys siitä, miten turvataan vammaisten ihmisten ja vanhusten oikeus hoitoon ja erityisesti tehohoitoon.

Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.

Terveydenhuoltolaissa säädetään, että sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Hoito on toteutettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja yhteistyöllä. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, ja hänellä on oikeus kieltäytyä hoidosta. Potilaan kieltäytyessä tarjotusta hoidosta on häntä kuitenkin hoidettava jollakin toisella lääketieteellisesti perustellulla tavalla.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE painotti kannanotossaan, että "Terveydenhuollon tavoitteena on taata jokaiselle lääketieteellisesti asianmukainen hoito, joka vastaa potilaan tarpeeseen ottaen huomioon hoidon todennäköinen tulos." ETENE (30.3.2020): Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet ovat voimassa myös poikkeusoloissa

Hoidon ja erityisesti tehohoidon kannalta merkittävä oikeus on myös oikeus elämään. Oikeus elämään turvataan useissa ihmisoikeussopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan mukaan "Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus".

Hoitosuunnitelma on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa

Potilaalle on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta on ilmettävä hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on lisäksi laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä tai hänen laillisen edustajansa kanssa.

Suunnitelma voi sisältää lääkärin tekemän kannanoton hoidon rajaamisesta. Rajauksen on kuitenkin perustuttava potilaan kuulemiseen ja tilanteen arvioimiseen hänen kanssaan yhdessä sekä potilaalle annettavaan riittävään tietoon. Suunnitelmaan voidaan myös liittää potilaan itse laatima hoitotahto. Sekin voi sisältää kannanoton hoidon rajaamisesta.

Hoitosuunnitelma ja hoitotahto eivät kuitenkaan tarkoita yksi yhteen samaa kuin hoidon rajaaminen. Hoitosuunnitelman ja hoitotahdon pitäisi sisältää tieto niistä hoitoon liittyvistä kysymyksistä, jotka ovat potilaan kannalta merkityksellisiä. Ne voivat liittyä moneen muuhunkin asiaan kuin tehohoitoon tai elvytykseen. Niinpä käytäntö, jossa hoitosuunnitelmia päivitetään lähinnä hoidon rajaamispäätösten tekemiseksi, on ongelmallinen. On myös muistettava, että potilaalla on aina oikeus muuttaa hoitotahtoaan tai pyytää hoitosuunnitelman päivitystä. 

Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa tai lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä läheisiltä tai potilaan laatimasta hoitotahdosta, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Hoidon rajoitukset eivät saa olla syrjiviä poikkeusoloissakaan

Kun harkitaan tehohoidon antamista, on pohdittava, onko tehohoito tarkoituksenmukaista akuutisti hoidettavan sairauden kannalta. Onko hoidosta saatava hyöty riittävä suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin? On myös tarkistettava, onko potilas ilmaissut hoitotahdolla toivovansa, että hoitoa rajataan.

Terveydenhuollon edustajan ei pidä tehdä päätöstä hoidon rajaamisesta potilaan elämänlaadun heikkouden perusteella kuulematta potilasta tai tämän läheisiä. Hoidon rajaamista koskevan päätöksen on ensisijaisesti liityttävä esimerkiksi tehohoidolla hoidettavaan sairauteen, kuten COVID-19:n vaikea muoto, ja sen ennusteeseen, eikä lääkärin arvioon siitä, onko esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisen tai muistisairaan henkilön elämä laadukasta sinänsä.

Kynnys ry:n saamien tietojen mukaan joissakin kehitysvammaisten asumisyksiköissä olisi tehty ennakoivasti päätöksiä siitä, ettei asukkaita otettaisi tehohoitoon mahdollisissa koronavirustapauksissa. Kynnys (30.3.2020): Vammaisuus ei voi olla tehohoidon eväämisen peruste 

Myös Vammaisfoorumi ry nosti esiin kysymyksen oikeudesta hoitoon ja peräänkuulutti sosiaali- ja terveysministeriöltä asiaan liittyvää ohjeistusta. Foorumin mukaan keskeistä on hoidon tarve, eivätkä hoidon rajoitukset saa olla syrjiviä poikkeusoloissakaan. Vammaisfoorumi (31.3.2020): Vammaisten ihmisten oikeudet ja niiden toteutuminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa

Sosiaali- ja terveysministeriö on painottanut, että kuntien on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeus saada tarvitsemansa palvelut yksilöllisiä tarpeita vastaavasti. Ministeriö viittasi Suomen Tehohoitoyhdistyksen vuonna 2019 julkaisemiin eettisiin ohjeisiin. Niiden mukaan jokaisella ihmisellä on tilapäiseen hengenvaaraan jouduttuaan yhtäläinen oikeus tehohoidon tarpeen arviointiin. STM (3.4.2020): Yhdenvertaisuus toteutuu koronavirustilanteessa - jokainen saa tarvitsemansa avun ja hoidon 

Terveysoikeuden väitöskirjatutkija Kaisa-Maria Kimmel kirjoitti Perusoikeusblogiin kattavan ja taustoittavan kirjoituksen hoidon priorisoinnista poikkeusoloissa. Kirjoituksessa käsitellään muun muassa hoidon priorisointia normaalioloissa, priorisoinnin oikeudellisia raameja, poikkeustilanteen vaikutusta priorisointiin ja konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisilla linjauksilla hoidon priorisointia voisi tehdä. Kaisa-Maria Kimmel (7.4.2020): Terveydenhuollon priorisointi poikkeusoloissa - millä perusteella vaikeimmat valinnat tulisi tehdä?