Saamelaiskäräjälain uudistus  
(HE 100/2023 vp)

Tälle sivulle on koottu keskeisiä saamelaiskäräjälakiin ja sen uudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Sivulla on myös avattu keskeistä sanastoa. Tutuksi tulevat muun muassa alkuperäiskansa, saamelaiset, Saamelaiskäräjät, vähemmistöt, vähemmistöjen vähemmistöt sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite.

Saamelaiskäräjälain uudistuksesta kertova Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu, kuva on linkki, josta aukeaa koko julkaisu suurempana kuvana.
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisu, klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.
Koristekuva, vihreä viiva.

Kysymyksiä ja vastauksia saamelaisista,  alkuperäiskansasta ja  saamelaiskäräjistä

Saamelaiset on perustuslaissa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten virallinen edustaja. Se ylläpitää ja edistää kaikkia kolmea Suomessa elävää saamen kieltä, kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja sekä saamelaista kulttuuria ja elämäntapaa, joka on turvattu perustuslaissa.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa neljän hallituksen ja kuuden pääministerin toimesta vuodesta 2012. Alunperin laki on astunut voimaan vuonna 1996. Se on monin osin vanhentunut.

Aikajana vuodesta 2012-2025, jossa lueteltu saamelaiskäräjälain uudistukseen liittyvät esitykset ja kuusi pääministeriä, joiden aikana asiaa on käsitelty.
Saamelaiskäräjälain uudistuksen aikajana (klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Kuinka paljon Suomessa on saamelaisia?

Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, ja Venäjällä yhteensä noin 100 000.

Mihin perustuu saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana?

Perustuslain 17.3 §:n mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Perustuslain 22 § edellyttää viranomaisilta aktiivisia toimenpiteitä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja suojaamiseksi, myös saamelaisille alkuperäiskansana. Kansainvälisessä oikeudessa määritellään tarkemmin alkuperäiskansan oikeuksista.

Miten alkuperäiskansan jäsenyys määräytyy?

Kansan jäsenyys määräytyy perimän ja sukujuurten perusteella. Lisäksi henkilö kokee kuuluvansa ryhmään (itseidentifikaatio) ja yhteisö tunnistaa ja hyväksyy hänet jäsenekseen (ryhmäidentifikaatio). Alkuperäiskansa hyväksyy siis itse jäsenensä.

Mihin tarvitaan saamelaiskäräjiä?

Saamelaiskäräjät Suomessa on vuonna 1995 lailla perustettu saamelaisten virallinen edustaja.

Saamelaiskäräjät muodostaa saamelaisten virallisen kannan ja neuvottelee viranomaisten kanssa, eli toteuttaa saamelaisten lakisääteistä itsehallintoa.

Ketkä muodostavat saamelaiskäräjät?

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaiskäräjävaaleissa kerran neljässä vuodessa.

Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) on vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen. Kaikki Suomessa puhutut saamen kieliryhmät ovat käräjillä edustettuina.

Mikä on saamelaiskäräjien vaaliluettelo?

Vaaliluettelo määrää, kuka voi asettua ehdolle tai äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa ja tulla valituksi käräjien jäseneksi.

Kuka päättää saamelaiskäräjien vaaliluettelosta jatkossa?

Saamelaiskäräjien vaaliluettelon muodostaa jatkossakin hakemuksesta vaalilautakunta.

Valitukset vaalilautakunnan päätöksistä käsittelee uusi tuomarinvastuulla toimiva riippumaton, valtioneuvoston kuudeksi vuodeksi kerrallaan asettama muutoksenhakulautakunta. Puheenjohtaja nimitetään virkaansa toistaiseksi ja muut sivutoimiset jäsenet toimikaudeksi, joka jatkuu yli vaalikauden.

Miten riippumattomuus varmistetaan vaaliluetteloon liittyvien valitusten käsittelyssä jatkossa?

Saamelaiskäräjien jäsen tai muuten siihen tai sen toimielimeen yhteydessä oleva henkilö ei voi kuulua muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan jäsen tai varajäsen ei voi olla ehdokkaana saamelaiskäräjien vaaleissa. Intressiristiriita on näin pyritty minimoimaan.

Korkein hallinto-oikeus valvoo valitusluvalla poikkeustapauksissa, ettei syrjintää tapahdu vaaliluetteloa muodostettaessa. Näin laki jättää päätösvallan ryhmänsä jäsenistä saamelaisille.

Rikkooko vaaliluettelon uudelleenmuodostaminen oikeusvarmuutta?

Vaaliluettelon uudelleenmuodostaminen poistaa nykyisen tulkinnanvaraisuuden ja toistuvat oikeusprosessit, kun vaaliluettelon sisällöstä ei enää päätä viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Tämä poistaa myös kansainvälisoikeudellisen jatkuvan ihmisoikeusloukkauksen tilan.

On mahdollista, että joku aiemmin vaaliluettelossa ollut jää sieltä pois uuden luettelon muodostuksessa. Kielikriteerin laajentaminen tuo uusia henkilöitä luettelon piiriin. Tämä on osa kansan itsemääräämisoikeuden toteuttamista.

Onko viranomaisten yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite tai ennakkosuostumus saamelaiskäräjien veto-oikeus?

Ei.

Viranomaiset, myös hyvinvointialueet ja kunnat sekä muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat ovat velvollisia neuvottelemaan Saamelaiskäräjien kanssa pyrkimyksenä saavuttaa yksimielisyys tai saada Saamelaiskäräjien oikea-aikaiseen ja riittävään tietoon perustuva suostumus ennen päätöksentekoa esimerkiksi lupaprosesseissa.

Viranomainen asettaa määräajan neuvotteluille, tulos kirjataan ja viranomainen tekee päätöksensä virkavastuulla esimerkiksi osana lupaprosessia. Kyse on yhteistyöstä, kulttuurin kunnioituksesta ja rehellisestä vuoropuhelusta, vaikka lopullinen ratkaisu olisikin kompromissi.

Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite turvaa perustuslain suojaamaa saamelaiskulttuuria. Se mahdollistaa saamelaisten ja eri osapuolten näkemysten vastuullisen yhteensovittamisen rehellisessä vuoropuhelussa ennen viranomaispäätöstä. Tätä jo vakiintunutta menettelyä voi (osittain) verrata normaalissa viranomaistoiminnassa tehtäviin vaikutusarviointeihin, joita erilaiset päätöksentekotilanteet voivat vaatia.

Koristekuva, vihreä viiva.

Termit tutuksi

Alkuperäiskansa

Perustuslailla turvattua erityisasemaa nauttiva kansa, joka identifioituu alkuperäiskansaksi ja hyväksyy jäsenikseen ne, jotka määrittelevät itsensä alkuperäiskansan jäseniksi ja jotka täyttävät kansan itsensä määrittämät kriteerit. Kansalla on vahvat juuret sen perinteisesti asuttamiin alueisiin ja luontoon sekä elävää omaa kulttuurista erityisyyttä (kieli, tavat, perinne, instituutiot) ja erityislainsäädännön määrittelemä asema.

Alkuperäiskansan jäseneksi hakeutuminen tai sellaisena esiintyminen ilman ryhmähyväksyntää, yleensä taloudellisista syistä, on tunnettu yleismaailmallinen ilmiö (ns. ”pretendians”, indigenous identity theft jne.).

Saamen kansa

Neljän maan alueella yhdeksää kieltä (Suomessa kolmea kieltä) puhuva alkuperäiskansa, jolla muun muassa yhteinen historia, tavat, kulttuuri, perinteet ja juhlapyhät. Saamelaiset on kaikissa pohjoismaissa perustuslain tasolla tunnustettu (alkuperäis)kansaksi. Suomessa, toisin kuin muissa pohjoismaissa, saamelaiskulttuurin tai poronhoidon harjoittamista ei ole koskaan rajoitettu vain saamelaisille.

Vähemmistö

Ryhmä, joka on määrältään vähäisempi kuin kansan enemmistö. Suomessa vähemmistöjä ovat esimerkiksi ruotsinkieliset, romanit, saamelaiset ja maahanmuuttajat.

Alkuperäiskansa vs. vähemmistöt

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja vähemmistö, mutta muut vähemmistöt eivät ole alkuperäiskansoja. Oman kulttuurin ja kielen ylläpito ja edistäminen on yhteistä molemmille. Vähemmistöillä ei kuitenkaan ole esimerkiksi itsemääräämisoikeutta, joka maaoikeuksien ohella toimii pohjana alkuperäiskansan muille oikeuksille.

Alkuperäiskansojen typistäminen kulttuurivähemmistöksi puhumalla vain kielestä ja kulttuurista on yleismaailmallinen kulttuurisen omimisen muoto ja vastoin saamelaisten perustuslaillista asemaa alkuperäiskansana.

Vähemmistöjen vähemmistö

Ryhmä, joka on vähemmistönä jonkun vähemmistön sisällä, saamelaiskontekstissa vähemmistöjä ovat esimerkiksi vammaiset saamelaiset tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä edustavat saamelaiset, jotka usein kokevat moniperustaista syrjintää.

Tilanteessa, jossa taho tai ryhmä pyrkii alkuperäiskansan jäseneksi ilman kyseisen kansan hyväksyntää, ei ole kyse vähemmistön vähemmistön syrjinnästä vaan ryhmäidentifikaatiosta.

Alkuperäiskansan oikeudet

Itsemääräämisoikeus, kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja edistäminen. Oikeus omiin instituutioihin, perinteisten alueiden käyttöön ja jäsentensä hyväksymiseen sekä heitä koskevan päätöksenteon valmisteluun osallistumiseen yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa.

Saamelaiskäräjät

Suomessa vuonna 1995 lailla perustettu saamelaisten virallinen edustaja, joka muodostaa saamelaisten virallisen kannan ja neuvottelee viranomaisten kanssa, eli toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Käräjät on itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jolla on omat hallintoelimet, kirjanpito ja tilintarkastajat.

Saamelaiskäräjät ylläpitää ja edistää kaikkia kolmea Suomessa elävää saamen kieltä, kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja sekä saamelaista kulttuuria ja elämäntapaa. Käräjiä edeltänyt saamelaisvaltuuskunta perustettiin vuonna 1973.

Käräjillä on muun muassa Inarinsaamelaisasioiden neuvottelukunta edistämässä erityisen uhanalaisen inarinsaamen ja inarinsaamelaisten asemaa. Kolttasaamelaisten ikiaikainen ylin päätöksentekoelin on Kolttien kyläkokous, joka on myös käräjillä edustettuna.

Saamelaiskäräjien jäsenet

Valtioneuvosto määrää 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka ovat saaneet eniten ääniä saamelaiskäräjävaaleissa.

Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) on vähintään kolme jäsentä ja yksi varajäsen. Kaikki Suomessa puhutut saamen kieliryhmät ovat käräjillä edustettuina.

Vaaliluettelo

Luettelo henkilöistä, jotka voivat asettua ehdolle tai äänestää Saamelaiskäräjien vaaleissa ja tulla valituksi käräjien jäseneksi. Laissa määritellään kriteerit luetteloon lisäämiseksi.

Muiden kuin saamelaisten pyrkiminen käräjien jäseneksi vaikuttamaan Saamelaiskäräjien päätöksentekoon ja eri tahojen oikeuksiin esimerkiksi taloudellisten vaikutteiden vuoksi heikentää itsemääräämisoikeutta ja ryhmäidentifikaatiota ja yhtenä uuskolonialismin muotona johtaa saamelaisten sulauttamiseen valtaväestöön. Tämä kehitys on johtanut Norjassa siihen, että saamelaiskäräjien vaaliluettelossa 7 prosenttia tunnustaa olevansa muu kuin saamelainen ja käräjät parhaillaan selvittävät vaaliluettelon muodostamisen kriteerejä ja ei-saamelaisten poistamista luettelosta.

Ennakkosuostumuksen periaate
(Free, Prior and Informed Consent, FPIC)

Etukäteinen (ennen päätösten ja ratkaisevien tai peruuttamattomien toimien tekemistä), vapaa (ei pakotettu tai kiristetty) ja riittävään informaatioon (todenmukainen kuvaus koko hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista) perustuva suostumus suunnitelluille toimenpiteille. Tämä koskee asioita, joilla on tai voi olla merkittävä ja laaja-alainen vaikutus alkuperäiskansojen elämään, kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen säilymiselle.

Tämä ei tarkoita veto-oikeutta.

Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite

Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Se on laajempi kuin kuulemismenettely. Alkuperäiskansan konsultaatio esimerkiksi lausuntopyynnön tai kuulemistilaisuuden muodossa ei ole aina ja kaikissa asioissa riittävä.

Neuvotteluvelvoite on jo nyt useissa laeissa. Menettelyllä pyritään hankkimaan saamelaiskäräjiltä ennakkosuostumus (FPIC), joka perustuu aitoon, oikea-aikaiseen ja yhteisymmärryksessä käytyyn vuoropuheluun. Tällä pyritään turvaamaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittaminen ja kielen ja kulttuurin säilyminen.

Viranomaiset tekevät lopulta päätöksensä virkavastuulla, saamelaiskäräjillä ei ole veto-oikeutta.

Koristekuva, vihreä viiva.