Lausunto: Vammaisten henkilöiden asema työelämässä erittäin heikko

Vammaisilla henkilöillä on heikot mahdollisuudet sijoittua avoimille työmarkkinoille. Vähäinen työelämäosallisuus, sosiaaliturvaan tehdyt toistuvat muutokset sekä heikennykset palveluiden saatavuudessa vaikuttavat erityisesti vähätuloisten arkeen.

Sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa valvova komitea käsittelee Suomen määräaikaisraportin loppuvuodesta 2026. Uudistetussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjan raportointimenettelyssä jäsenmaat vastaavat komitean esittämiin temaattisiin kysymyksiin sopimuksen kansallisesta täytäntöönpanosta. Tänä vuonna käsiteltävän raportin teemana on työllisyys.

Ihmisoikeuskeskus on lausunnossaan sosiaalisten oikeuksien komitealle nostanut esille muun muassa seuraavat vammaisten henkilöiden työllisyyteen vaikuttavat seikat, jotka heikentävät Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjan täytäntöönpanoa Suomessa:

• vammaisten henkilöiden kansallisen työllisyysstrategian puuttuminen

•  vammaisten henkilöiden heikot työllistymismahdollisuudet ja palkkatuen vaikutukset ansiosidonnaisen työttömyystukeen

• erityisesti kehitysvammaisten työllistymisen muodot (avotyötoiminta, työtoiminta, kuntouttava työtoiminta), jotka estävät oikeudenmukaisen palkan, työlainsäädännön turvan tai työsuhteen avoimilla työmarkkinoilla

• sosiaali- ja terveyslainsäädännön sekä sosiaaliturvan toistuvien muutosten aiheuttamat negatiiviset vaikutukset ja niiden kasaantuminen paljon julkisia palveluita käyttäville vähätuloisille henkilöille

• ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden terveyspalvelujen vaikeutunut saatavuus ja kallistuminen

• työttömyys ja asunnottomuuden merkittävä lisääntyminen

Tutustu

• Ihmisoikeuskeskuksen lausunto Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen määräaikaisraportista (PDF, englanniksi)

• Suomen hallituksen raportti (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)

• Työmarkkinaosapuolien raportti (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)

• Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean raportointikierroksen kysymykset hallitukselle sopimuksen kansallisesta täytäntöönpanosta (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)

• Sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskevat sivut (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)

Lisätiedot

asiantuntija Leena Leikas, p. 09 432 3781, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
asiantuntija Mikko Joronen, p. 09 432 3791, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Mikä Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirja?

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on vuonna 1999 voimaan tullut kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Sen on hyväksynyt Suomi ja 34 muuta Euroopan neuvoston jäsenmaata. Peruskirjan oikeudet on taattava kaikille sopimusvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää.

Peruskirjan täytäntöönpanon valvonta perustuu raportteihin, joita sopimusvaltiot antavat määräajoin. Lisäksi työmarkkinaosapuolet ja tietyt järjestöt voivat tehdä järjestökanteluita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle peruskirjan määräysten puutteellisesta täytäntöönpanosta. Suomi on ainoana maana hyväksynyt menettelyn, jonka mukaan myös edustavat kansalliset järjestöt voivat kannella komitealle epäillyistä peruskirjan rikkomuksista.

Kuva: Euroopan neuvosto