Haku: IHMISOIKEUSVALTUUSKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN

23.2.2020 klo 12:00

Seuraava valtuuskunta asetetaan kaudelle 1.4.2020–31.3.2024. Hakuaika 10.3.2020 asti.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain mukaan oikeusasiamies asettaa ihmisoikeusvaltuuskunnan kuultuaan Ihmisoikeuskeskuksen johtajaa. Seuraava valtuuskunta asetetaan kaudelle 1.4.2020–31.3.2024.

 

Lain mukaan valtuuskunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeustutkimuksen sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvien toimijoiden edustajista. Valtuuskunnan jäsenet valitaan henkilökohtaisen asiantuntemuksensa perusteella siten, että kokoonpanossa toteutuu edellä mainittu lain tarkoitus. Valtuuskuntaan kuuluvat lisäksi ylimpien laillisuusvalvojien, erityisvaltuutettujen ja Saamelaiskäräjien edustajat.

 

Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenyydestä toimikaudelle 1.4.2020–31.3.2024 kiinnostuneita henkilöitä pyydetään toimittamaan hakemuksensa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kirjaamoon (oikeusasiamies@eduskunta.fi tai Arkadiankatu 3, 00102 EDUSKUNTA). Hakemusten tulee olla eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kirjaamossa viimeistään 10.3.2020 klo 16:00.

 

Hakemuksesta tulee ilmetä seuraavat seikat

  • Yhteystiedot (etunimi, sukunimi, osoite, puhelin, sähköposti – mistä tavoittaa parhaiten)
  • ­Koulutus ja ammatti
  • ­Kuvaus perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvästä tai muusta valtuuskunnan tehtävien ja tarkoituksen kannalta hyödyllisestä asiantuntemuksesta, kokemuksesta ja toiminnasta.

Hakemuksen pyydetään liittämään ansioluettelo tai nimikirjanote.

Hakemuksessa pyydetään myös lyhyesti kertomaan, miksi hakija pyrkii ihmisoikeusvaltuuskunnan jäseneksi.

Jäseneksi nimettävän tulee sitoutua valtuuskunnan toimintaan. Jäsenyys edellyttää säännöllistä osallistumista ja valmistautumista valtuuskunnan kokouksiin sekä mahdollista jaostotyöskentelyä. Valtuuskunta kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa ja sillä on työvaliokunta sekä pysyvänä jaostona vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä jaosto. Lisäksi sillä voi olla tiettyihin teemoihin keskittyviä muita jaostoja.

Ihmisoikeusvaltuuskunnan puheenjohtajana toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Valtuuskunnan jäsenille maksetaan eduskunnan kansliatoimikunnan määräämä palkkio.

Tiedusteluihin vastaa esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä,
(riitta.lansisyrja@eduskunta.fi), 09 - 432 3363.

 

Valintaprosessi

Valtuuskuntaan nimetään 20−40 jäsentä. Oikeusasiamies voi nimetä valtuuskunnan jäseneksi myös muun kuin määräajassa hakemuksensa jättäneen henkilön.

Valtuuskunnan kokoonpanoon sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 1 momentin vaatimusta, jonka mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

 

Lisätietoa Ihmisoikeuskeskuksesta, Ihmisoikeusvaltuskunnasta ja kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta.

Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa muodostavat Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution.

 

Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on

  1. edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä;
  2. laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta;
  3. tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi;
  4. osallistua perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;
  5. huolehtia muista vastaavista perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä.

 

Ihmisoikeuskeskus ei käsittele kanteluja. Ihmisoikeuskeskus on toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton, mutta hallinnollisesti osa oikeusasiamiehen kansliaa. Ihmisoikeuskeskuksesta on säädetty eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain (535/2011) 3 a luvussa.

 

Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan tehtävänä on:

  1. käsitellä laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita;
  2. hyväksyä vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma ja toimintakertomus;
  3. toimia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä.

 

Liitteet