Uutisia

[1-100] [101-161]
Useampi kuin yksi neljästä eurooppalaisesta kokee häirintää ja 22 miljoonaa joutuu fyysisen väkivallan uhriksi vuosittain. Uhrit eivät kuitenkaan usein tee rikosilmoitusta. Monilla saattaa olla vaikeuksia käyttää oikeuksiaan, ja he saattavat kokea, ettei heitä kuulla. Nämä seikat ilmenivat Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ensimmäisestä EU:n laajuisesta kyselytutkimuksesta, joka käsitteli väestön kokemuksia rikollisuudesta. Tulokset osoittavat, että kohdennetut toimet voivat auttaa valtioita tukemaan uhreja, helpottamaan rikoksista ilmoittamista ja auttamaan uhreja saamaan oikeutta.
Ihmisoikeuskeskus on 15.2.2021 antanut lausunnon osallisuustyöryhmän vammaispalvelulainsäädännön uudistusta koskevista ehdotuksista.
Viittomakielibarometrin mukaan 60 prosenttia viittomakielisten kouluikäisten lasten huoltajista ilmoittaa, ettei lapselle tai lapsille ole järjestynyt viittomakielen opetusta.
YK:n lapsen oikeuksien komitean 4. helmikuuta 2021 antamassa ratkaisussa todettiin Suomen loukanneen YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikloja 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat).
Ruotsinkieliset suomalaiset kokevat, että he saavat aiempaa heikommin valtiolta palvelua omalla kielellään. Saamenkielisten palvelujen saannin haasteena on saamenkielisten työntekijöiden puute sekä riittämätön tieto siitä, mitä palveluja on saatavilla. Viittomakielisten viranomaisasioinnissa suurin haaste taas on tulkkauksen järjestäminen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuosiraportti ja tilastot vuodelta 2020 on julkaistu. Suomea vastaan vireillä 35 valitusta.
Ihmisoikeuskeskus on listannut ajankohtaisia hankkeitaan joulukuussa 2020.
Ihmisoikeuskeskus koosti tilannekuvan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta koronapandemian aikana. Keskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta antoi suosituksia päättäjille siitä, miten oikeudet on turvattava kriisin aikana ja sen jälkihoidossa.
SIHTI-hankkeessa tutkittiin, miten suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuut toteutuvat suhteessa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.
Ihmisoikeuskeskus antoi 23.12.2020 lausunnon hallituksen esityksestä valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta
Tilaisuudessa pidetyistä puheenvuoroista ja käydystä keskustelusta on laadittu keskustelukooste.
Ihmisoikeusvaltuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin muun muassa Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2021.
Lausuntopyynnön mukaisesti Ihmisoikeuskeskus pohti lausunnossaan, voitaisiinko esityksellä parantaa ikääntyneiden ihmisten asemaa, ja esitti näkemyksensä valtuutetulle esitettävistä tehtävistä.
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) uusi raportti paljastaa epäselvyyksiä tekoälyn vaikutuksessa ihmisten oikeuksiin.
YK:n ihmisoikeuspäivää vietetään vuosittain 10.12. Päivän tavoite on muistuttaa niistä oikeuksista, joista nautimme päivittäin.
Kirjoita meille vapaamuotoinen teksti, jossa kerrot viiden viimeisen vuoden aikana kokemistasi tai ikääntyvän läheisesi kokemista ongelmista. Vuoden 2020 lopussa käynnistyvässä tutkimuksessa kerätään tietoa ikääntyvien (yli 65-vuotias) oikeusongelmista ja pääsystä oikeuksiinsa.
CRPD-komitea totesi 18.9.2020 antamassaan ratkaisussa sopimusosapuolen rikkoneen vammaisen lapsen oikeutta inklusiiviseen opetukseen.
Koulukysely on julkaistu ja vastausaikaa on 21.12.2020 saakka.
Tampereen yliopisto ja ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushanke järjestävät yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa kansainvälisen verkkokonferenssin aiheesta Youth, Climate Change, and the European Court of Human Rights perjantaina 27.11.2020.
Ihmisoikeuskeskus ja eduskunnan Vammaisasian yhteistyöryhmä VAMYT järjestävät 2.12.2020 klo 15.00 - 17.00 webinaarin vammaispalvelulain uudistuksesta.
Suomi on lähettänyt YK:lle perusraportin, joka on kaikkien sopimusvalvontaelinten käytössä ja joka edistää ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanosta annettavien sopimuskohtaisten määräaikaisraporttien sisällön kohdentamista
Ruotsinkielisten oikeudet tulisi taata sote-uudistuksessa, saamenkielten edistystoimien rahoituksen tulisi olla pitkäjänteisempää ja romanikielen opetusta tulisi kehittää
Ihmisoikeuskeskuksessa on meneillään useita hankkeita perus- ja ihmisoikeuksien seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä oikeuksiin liittyvän osaamisen ja tietoisuuden vahvistamiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisessä toiminnassa.
Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija Leena Leikas on valittu EU:n perusoikeusviraston (FRA) hallintoneuvoston varajäseneksi kaudelle 2020-2025. Suomen varsinaiseksi jäseneksi valittiin valtiosääntöoikeuden professori, Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen Tuomas Ojanen.
Vanhusneuvostojen tilanteesta ja käytännöistä eri kunnissa kaivataan lisää tietoa. Ihmisoikeuskeskus käynnistää syksyn 2020 aikana selvityksen, jolla kartoitetaan neuvostojen hyviä käytäntöjä ja mahdollisia haasteita.
Ihmisoikeuskeskuksen virtuaalinen valokuvanäyttely Ihmisoikeudet eivät vanhene julkaistiin 1. lokakuuta YK:n kansainvälisen ikääntyneiden päivän kunniaksi.
Suomen määräaikaisraporttien käsittely viivästyy YK:n komiteoissa COVID-19-pandemian vuoksi
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 17. syyskuuta 2020 antanut Suomea koskevan ratkaisun, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklaa oikeudesta elämään on loukattu.
”Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat ihmisoikeuksien vartijoita. Liian usein ne eivät pysty täyttämään koko potentiaaliaan” sanoo Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) johtaja Michael O’Flaherty. ”Hallituksien ja eduskuntien tulisi vapauttaa kansalliset ihmisoikeusinstituutiot liiallisista rajoitteista, ja myöntää niille ne toimivallat ja resurssit, joita instituutiot tarvitsevat toimiakseen tavoitteidensa mukaan. On erityisen tärkeää, että kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat vahvoja ja itsenäisiä perusoikeuksien vartijoita koronaviruskriisin aikana ja sen jälkeen, sillä koronaviruskriisi on johtanut usean oikeuden rajoittamiseen.”
Eurooppalaiset pelkäävät nettipankkiin ja henkilökohtaisiin tietoihin kohdistuvia petoksia ja väärinkäyttöä sekä terroristihyökkäyksiä. Raportti perustuu 35 000 eurooppalaisen haastatteluihin 27 EU-jäsenmaassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Toinen temaattinen osaraportti käsittelee teknologiaa ja tietosuojaa. Raportti perustuu 35 000 eurooppalaisen haastatteluihin 27 EU-jäsenmaassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Ensimmäinen osaraportti koostaa tietoa perusoikeuksien merkityksestä ihmisille EU:ssa. Raportti perustuu 35 000 eurooppalaisen haastatteluihin 27 EU-jäsenmaassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Raportissa vastataan YK:n Ihmisoikeuskomitean esittämiin kysymyksiin. Raportti käsitellään komitean istunnossa 12.10. alkaen. Aineistoa voi toimittaa komitealle 14.9.2020 asti.
Raportissa vastataan komitean esittämiin kysymyksiin. Raportti käsitellään komitean istunnossa 28.9. alkaen. Aineistoa voi toimittaa komitealle 31.8.2020 asti.
Sukupuolten palkkaeron kaventamistoimet eivät ole olleet Suomessa riittävän tehokkaita ja oikeusturvakeinot ova puutteellisia irtisanomistilanteessa.
YK:n erityisraportoijat ja itsenäiset asiantuntijat pyysivät yhteisessä kyselyssään tietoja koronatilanteen vaikutuksista ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuskeskus antoi vastauksen Suomen tilanteen osalta.
Covid-19-pandemia korostaa entisestään perusoikeuksien vahvan suojelun merkitystä
Vuosien 2017-2019 Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ulkopuolinen arviointi on valmistunut.
Eduskunnan oikeusasiamiehen maaliskuussa nimeämä ihmisoikeusvaltuuskunta (toimikausi 2020-2024) piti tänään ensimmäisen kokouksensa.
Ulkoministeriö on julkaissut suomenkielisen käännöksen Euroopan neuvoston Demokratiaa oikeusteitse –komission eli Venetsian komission (Venice Commission) laatimasta oikeusvaltion tarkistuslistasta (Rule of Law Checklist).
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) julkaisemassa laajassa kyselytutkimuksessa A long way to go for LGBTI equality selvitettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia syrjinnästä ja viharikoksista EU-maissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa painottuivat vuonna 2019 muun muassa oikeusvaltiokysymykset, kyselytutkimukset vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta ja uutena teemana vanhusten oikeudet.
Ihmisoikeuskeskuksen työssä vanhusten oikeuksien osalta painottuivat viime vuonna etenkin sidosryhmätyön kehittäminen ja tiedon tuottaminen ikääntyneiden oikeuksista.
Uudessa julkaisussa on koottu teemoittain ns. PIO-valvojien havaintoja puutteista ja ongelmista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta on julkaissut oppimateriaalin tyypillisistä oikeudellisista haasteista suomalaisissa kasvatusinstituutioissa. Opas on suunnattu kasvatusalan opiskelijoille ja asiantuntijoille.
Ulkoministeriön oikeuspalvelun ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö (OIK-40) on julkaissut vuosikertomuksensa 2019.
Komission verkkokysely avoinna 4.5.2020 asti mm. järjestöille, yhdistyksille, verkostoille jne., jotka toimivat oikeuslaitoksen, korruption vastaisen toiminnan tai median monimuotoisuuden parissa.
Eduskunnan oikeusasiamies on asettanut uuden Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan. Erityisesti nyt poikkeusaikana tarvitaan laajaa yhteistyötä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Ihmisoikeusvaltuuskunnalla on tässä työssä tärkeä ja keskeinen asema.
Teemasivuilla on mm. kotimaista viranomaisaineistoa ja linkkejä.
EU:n Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva tomintasuunnitelma 2020-2024 annettu parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi.
Komitea katsoo, että lasten, perheiden ja maahanmuttajien sosiaaliset oikeudet Euroopassa ovat vaarassa.
Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2020 hyväksyttiin Ihmisoikeusvaltuuskunnassa 18.12.2019.
Seuraava valtuuskunta asetetaan kaudelle 1.4.2020–31.3.2024. Hakuaika 10.3.2020 asti.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuosiraportti ja tilastot vuodelta 2019 on julkaistu. Suomea vastaan vireillä 19 valitusta.
Maahanmuuttovirasto on tarkastanut yhteensä 319 tekemäänsä lainvoimaista turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14.11.2019 antaman langettavan päätöksen takia.
Viittomakielen päivä on tarkoitettu kansallisten viittomakieltemme, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea julkisti 4. helmikuuta ratkaisunsa Lastensuojelun Keskusliiton marraskuussa 2016 tekemään järjestökanteluun Suomea vastaan, joka koski lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamista.
Päivää voi juhlistaa mm. seuraamalla suorana lähetyksenä juhlallisuuksia YLE Areenalta klo 11.55.
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus on esillä Educa -messuilla KUPERA -hankkeen 6c30 osastolla 24.1.2020 klo 11-12
Suomen kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle on myönnetty uudelleen korkein mahdollinen, eli A-status. Asia varmistui vuoden lopussa, kun kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen verkoston (GANHRI) päätös vahvistui.
Sirpa Rautio jatkaa Ihmisoikeuskeskuksen johtajana myös seuraavalla toimikaudella, joka alkaa 1.3.2020. Johtajan toimikausi kestää neljä vuotta.
Määräaikaisraportointiprosessin toinen vaihe on käynnistynyt: Hallitukselta pyydetään tietoja CAT-sopimuksen täytäntöönpanosta 7.12.2020 mennessä - järjestöt voivat raportoida komitealle suoraan ennen raportin käsittelyä
Ihmisoikeuskeskus kutsuu eduskunnan juhlimaan ihmisoikeusviikkoa YK:n vammaisten oikeuksien päivästä ihmisoikeuspäivään eli 3.-10.12.
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) uudessa raportissa todetaan, että sotaa ja vainoa paenneiden nuorten pakolaisten kotoutumista hidastavat viiveet ja vakavat haasteet saattavat johtaa menetetyn sukupolven kehittymiseen.
Selvä enemmistö Suomen suurimmista pörssiyrityksistä on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia liiketoiminnassaan. Vain 20 prosenttia tarkastelluista yrityksistä kertoo ryhtyneensä järjestelmällisemmin arvioimaan ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi lausunnon oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamisesta sekä oikeusvaltiokysymyksistä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea julkaisi tänään raporttinsa ja antoi suosituksia Suomelle
Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen ja yhdessä julkista oikeusapua yleisesti, turvapaikanhakijoiden oikeusapua ja talous- ja velkaneuvonnan palveluita sekä sitä, miksi ja miten oikeusapua tulisi jatkossa kehittää.
Suomen yhdistetty määräaikaisraportti annettiin YK:n pääsihteerille 26.7.2019 ja se käsitellään komiteassa aikaisintaan vuonna 2021.
valtiolle.fi ID: 21-58-2019
Ihmisoikeuskeskus on koonnut oheen ajankohtaista tietoa ja linkkejä määräaikaisraportoinnista.
EU:n Neuvosto on antanut päätelmät perusoikeuskirjasta, jonka vahvistamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta. Päätelmissä muistutetaan, että EU perustuu yhteisiin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä arvot ovat Euroopan unionin kulmakivi, ja kaikkien jäsenmaiden ja EU:n toimielinten on kunnioitettava niitä kaikilta osin.
Vihapuhe, ilmastonmuutos, polarisaatio. Miten koulu reagoi yhteiskunnan muutoksiin? Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus tuo opettajille osaamista kysymysten käsittelyyn. Pilottikurssi sai kiitosta opiskelijoilta.
Demokratia, yhdessä vaikuttaminen, kestävä kehitys, vihapuhe – miten opettaa ja käsitellä näitä aiheita kouluissa eri ikäisten kanssa?
Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntijaseminaari ke 25.9.2019 GREVIOn antamista suosituksista
ECRI antaa Suomelle tunnustusta monista jo tehdyistä ja meneillään olevista toimenpiteistä. Samalla se esittää Suomelle 20 suositusta rasismin ja suvaitsemattomuuden torjumiseksi.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) julkaisi 2.9.2019 ensimmäisen Suomea koskevan raporttinsa, jossa se arvioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa Suomessa.
Tuoreen selvityksen mukaan Suomen tulisi päivittää ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä vastaamaan uusiin ongelmiin.
EOAK:n ratkaisu korostaa ihmiskaupan uhrin erityisasemaa palveluiden saajana. Ratkaisun mukaan erityisaseman laiminlyönti vaaransi asiakkaan oikeusturvan. Selvitysten mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisessa on puutteita laajemminkin.
Komissio esittää konkreettisia aloitteita, jotka perustuvat kolmeen pilariin: oikeusvaltiokulttuurin edistämiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseen ja tehokkaaseen reagointiin tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatetta loukataan.
Oikeusministeriön mukaan kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 43 hankkeesta on toteutunut tähän mennessä 34. Lisäksi seitsemän hanketta on kesken tai toteutunut osittain. Kaksi hankkeista ei toteutunut suunnitellusti.
Vihapuhe ja ulkomaalaisvastainen populismi huolestuttavat edelleen Euroopassa vuonna 2018
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) on julkaissut vuosittaisen raporttinsa perusoikeuksien toteutumisesta EU:ssa. Tänä vuonna raportissa kiinnitetään erityistä huomiota lisääntyvään eriarvoisuuteen ja häirintään sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Euroopan komissio julkaisee tänään uusimman vuosikertomuksen siitä, miten EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat soveltaneet EU:n perusoikeuskirjaa.
Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmä (GRETA) julkaisi tänään 5.6.2019 toisen Suomea koskevan raporttinsa. Raportissa kehotetaan mm. laatimaan ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma.
Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikilta, jotka katsovat olevansa HLBTI-ihmisiä ja jotka ovat vähintään 15-vuotiaita ja asuvat Euroopan unionissa, Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Loppuraportissa kerrotaan, miten vastuuministeriöt ovat toteuttaneet Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman toimenpiteitä.
Rotusyrjinnän vastaisen komitean yleiskommentti nro 36 käsittelee etnistä profilointia, sen ehkäisyä ja torjuntaa.
Tähän mennessä järjestetyissä keskusteluissa eri toimijoiden kanssa on käynyt ilmi, että ongelmia on niin asenneilmapiirissä kuin palveluiden toteutumisessakin.
Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution statuksen uudelleenarviointi, nk. reakkreditaatio, on käynnistynyt. Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio koostuu eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja sen valtuuskunnan muodostamasta kokonaisuudesta. Arvioinnin suorittaa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälinen yhteistyöelin GANHRI (Global Alliance of National Human Rights Institutions).
YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen (CAT) raportointikierros alkaa - ensimmäinen vaikutusmahdollisuus DL 24.6.2019.
Ihmisoikeuskeskuksen toimintakertomus 2018 on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi.
Seksuaalirikosten uhrien asemaa parannettava ja seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen aloitettava mahdollisimman pian vaalien jälkeen
Määräaikaisraportointiprosessin toinen vaihe on käynnistynyt: Hallitukselta pyydetään tietoja TSS-sopimuksen täytäntöönpanosta 2.4.2020 mennessä.
Määräaikaisraportointiprosessin toinen vaihe on käynnistynyt: Hallitukselta pyydetään tietoja KP-sopimuksen täytäntöönpanosta 2.4.2020 mennessä.
Perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ja turvaaminen on oltava keskeisellä sijalla valtioneuvoston työssä tulevalla hallituskaudella. Ihmisoikeusvaltuuskunta painottaa, että sitoutuminen on todettava selkeästi myös hallitusohjelmassa 2019–2023.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen tuomioiden täytäntöönpano: 10-vuotinen uudistusprosessi tuo selkeitä tuloksia
Ihmisoikeuspuolustajien toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja heidän toimintansa estämisen ja häiritsemisen lopettaminen tavoitteina pyöreän pöydän keskusteluissa joulukuussa 2018 Helsingissä.
Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2019 hyväksyttiin Ihmisoikeusvaltuuskunnassa 14.1.2019.
Valtiolle.fi ID: 21-16-2019
RSS ATOM