Suomi ottaa merkittäviä askeleita taaksepäin vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttamisessa
17.6.2025
Kansalaisjärjestöjen rahoituksen supistaminen, sosiaaliturvaleikkaukset, uuslaitostumisen riski, puutteet esteettömyyttä koskevassa lainsäädännössä sekä riittämättömät toimet vammaisten henkilöiden työmarkkinaosallisuuden parantamiseksi heikentävät YK:n vammaisyleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanoa Suomessa.
Vammaisyleissopimuksen sopimusvelvoitteiden toteutumista Suomessa käsittelevä Suomen ensimmäinen raportti tulee YK:n vammaisten oikeuksien komitean käsittelyyn elokuussa. Komitea käsittelee sopimuksen kansallista toimeenpanoa sen kaikkien velvoitteiden osalta.
Hallituksen toimet eivät turvaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaista osallisuutta
Vammaisyleissopimus velvoittaa sopimusvaltioita huolehtimaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisesta yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä oikeudesta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Suomessa velvoitteiden edistämistä vaikeuttavat merkittävästi kansalaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset, vammaisjärjestöjen kuulemismenettelyn heikentyminen sekä piittaamattomuus lainsäädäntömuutosten negatiivisista vaikutuksista vammaisiin henkilöihin.
Samaan aikaan sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset kohdistuvat suhteettomasti vammaisiin henkilöihin. Heihin vaikuttavat sekä yleiset leikkaukset että muutokset vammaispalvelulain sisältöön ja toimeenpanoon hyvinvointialueilla. Valtaosa muutoksista on negatiivisia ja niiden vaikutukset toimeentuloon ja työllistymismahdollisuuksiin ovat merkittäviä.
Muutokset lainsäädäntöön heikentävät välttämättömien palveluiden saatavuutta entisestään
Vammaispalvelulain soveltamisalaa yritetään myös tiukentaa niin, että yhä vähäisempi määrä vammaisia henkilöitä saisi vammaispalveluita. Muiden vammaisten henkilöiden palvelut järjestettäisiin yleislain perusteella. Vammaisyleissopimuksen edellyttämiä osallisuutta turvaavia palveluita ei kuitenkaan käytännössä järjestetä yleislain perusteella.
Vammaisten oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen heikentävät myös asuntotuotannon rahoitusleikkaukset. Merkittävät investointiavustusvaltuutusten leikkaukset kasvattavat uuslaitostumisen riskiä, sillä avustus on ollut tärkeä vammaisten ihmisten asumiskysymyksen ratkaisemisessa. Viralliset tilastot eivät anna oikeaa kuvaa laitosasumisen yleisyydestä, sillä suuria asumisyksiköitä, joissa on laitosmaiset toimintatavat, ei kirjata tilastoihin laitoksiksi.
Suunnitelmalliset esteettömyyttä ja työllisyyttä edistävät toimet puuttuvat täysin
Esteettömyyslainsäädännössä on puutteita. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämisvelvoite puuttuu, eikä esteettömyyden laiminlyöntiä ole määritelty syrjinnäksi kansallisessa lainsäädännössä.
Vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen vaatisi useita toimenpiteitä kansallisella tasolla. Suomen hallitukselta puuttuvat kuitenkin suunnitelmalliset politiikkatoimet työmarkkinaosallisuuden lisäämiseksi.
Komiteakäsittelyn valmistelussa on osallistettu vammaisjärjestöjä
Ihmisoikeuskeskus on seurannut YK:n vammaisyleissopimuksen määräaikaisraportointikierrosta ja osallistuu osana kansallista ihmisoikeusinstituutiota ja seurantamekanismia Suomen hallituksen raportin komiteakäsittelyyn Genevessä 20.–21. elokuuta.
Seurantatyössä ja komiteakäsittelyn valmistelussa on ollut tiiviisti mukana Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK), jonka kanssa Ihmisoikeuskeskus on tunnistanut keskeisimpiä puutteita vammaisyleissopimuksen toimeenpanossa Suomessa. VIOK:ssa on edustettuna useita vammaisjärjestöjä ja muita asiantuntijoita.
Tutustu
Suomen hallituksen raportti ja raportointikierrosta koskevat asiakirjat CRPD-komitean sivuilla (englanniksi)
Aiemmin aiheesta
Lisätiedot:
asiantuntija Mikko Joronen p. 09 432 3791, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
asiantuntija Sanna Ahola, p. 09 432 3783, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Miten vammaisyleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanoa valvotaan?
Ihmisoikeuskeskus seuraa ja edistää osana kansallista ihmisoikeusinstituutiota ja riippumatonta seurantamekanismia YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden toteutumista Suomessa. Komitea valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa kansallisten raporttien kautta. Hallitus antaa komitealle määräaikaisraportin neljän vuoden välein. Ihmisoikeuskeskus osallistuu raportointiprosessiin sen kaikissa vaiheissa.