Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan kielto kerätä ja käyttää henkilötietoja ilman henkilön suostumusta ei loukannut uskonnonvapautta

11.5.2023

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 9. toukokuuta 2023 Suomea koskevan tuomion henkilötietojen käsittelyä koskevassa asiassa. Suomi ei loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tai ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta.

Valituksen taustaa

Tietosuojalautakunta kielsi vuonna 2013 Jehovan todistajia keräämästä nimilistoja tai käyttämästä muistiinpanoja käynneistään ovelta ovelle tapahtuvan saarnaamistyön yhteydessä ilman, että henkilötietolain edellytykset ja ehdot täyttyivät.  Nimilistojen ja muistiinpanojen laatimiseen ja käyttämiseen tarvitaan aina asianomaisten suostumus.

Jehovan todistajat valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi lautakunnan päätöksen. Tietosuojavaltuutettu valitti asiassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Korkein hallinto-oikeus pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta, joka katsoi, että Jehovan todistajien oli ovelta ovelle -saarnaamistyön yhteydessä noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia unionin oikeuden sääntöjä. KHO kumosi joulukuussa 2018 hallinto-oikeuden päätöksen todeten, että Jehovan todistajien on noudatettava tietosuojalautakunnan päätöstä ja nimilistoihin ja muistiinpanoihin ja niiden käyttämiseen tarvitaan asianomaisten suostumus.

Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Jehovat todistajat valitti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valituksessaan se katsoi, että päätös oli loukannut useita ihmisoikeussopimuksessa turvattuja oikeuksia, kuten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (EIS 6 artikla) sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta (EIS 9 artikla). Asiassa olisi Jehovan todistajien mukaan pitänyt järjestää suullinen käsittely, eikä Jehovan todistajia olisi pitänyt kieltää ottamasta muistiinpanoja henkilökohtaiseen käyttöön ovelta ovelle -saarnaamistyössä ilman asianomaisten henkilöiden nimenomaista suostumusta.

EIT totesi, ettei tapauksen sisällöstä ollut erimielisyyttä, joten käsittely ei edellyttänyt suullista käsittelyä. Asian oikeudellinen kysymys ei myöskään vaatinut suullista käsittelyä. Suullisen käsittelyn toimittamatta jättäminen oli oikeutettua eikä loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

EIT katsoi asiassa olevan kyse ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioituksen välisestä tasapainosta. EIT piti asiaankuuluvana ja välttämättömänä yksityisyyden suojan turvaamiseksi, että henkilöiltä pyydetään suostumusta nimilistojen ja muistiinpanojen laatimiseen ja käyttämiseen.

EIT ei nähnyt, miten suostumuksen pyytäminen haittaisi Jehovan todistajien uskonnonvapautta. EIT katsoi, että kansallisten tuomioistuinten perustelut olivat merkityksellisiä ja riittäviä osoittamaan, että oikeuksiin puuttuminen oli välttämätöntä. Viranomaiset olivat toimineet valtion harkintamarginaalin puitteissa oikeudenmukaisen tasapainon saavuttamiseksi eri intressien kesken. EIT ei todennut rikkomusta minkään artiklan osalta.