Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivä on uusi vuorovaikutteinen keskustelunavaus ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta

5.5.2023

Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivään osallistui Euroopan neuvoston apulaispääsihteeri Bjørn Berge.
Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivään osallistui Euroopan neuvoston apulaispääsihteeri Bjørn Berge.

Turussa järjestettiin 4. toukokuuta ensimmäinen Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivä, joka kokosi yhteen viranomaisia, asiantuntijoita, tutkijoita ja nuoria vaihtamaan ajatuksia ja ideoita ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistämisestä Suomessa.

Ihmisoikeuspäivä on osa Euroopan laajuista kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on vahvistaa Euroopan neuvoston näkyvyyttä jäsenmaissa, alueilla ja paikallistasolla, jotta Euroopan neuvoston asema perusoikeuksien turvaajana tunnettaisiin paremmin.

Ainutlaatuinen ihmisoikeusjärjestelmä

Tilaisuuden avasi Turun kaupungin pormestari Minna Arve, joka totesi hiljaisuuden olevan pahin vaara ihmisoikeuksille, demokratialle ja oikeusvaltiolle ja korosti paikallisyhteisöjen ja kuntien merkitystä uhkien vastavoimana.

Euroopan neuvoston apulaispääsihteeri Bjørn Berge huomautti, ettei demokratiaa voida pitää itsestään selvänä, vaan sitä pitää ylläpitää ja tukea päivittäin kaikilla tasoilla. Euroopan neuvosto on perustamista lähtien rakentanut ja vahvistanut ainutlaatuista ihmisoikeusjärjestelmää, joka turvaa kaikkien ihmisten oikeudet sen jäsenvaltiossa.

Euroopan neuvoston kolme pilaria

Ihmisoikeuspäivän aamupäivällä käsiteltiin Euroopan neuvoston kolmen pilarin, eli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion, tilaa Suomessa ja organisaation omaa työtä näiden vahvistamisessa.

Vilkkaissa keskusteluissa nousi esille lukuisia erilaisia teemoja: muun muassa nuorten osallistuminen päätöksentekoon, Euroopan ihmisoikeussopimuksen menestyksen tekijät ja oikeusvaltion haasteet. Todettiin, että monet Euroopan neuvoston työhön liittyvät asiat näkyvät Suomessa, mutta järjestö itsessään ei.

Euroopan neuvoston rooli demokratian suojelijana on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi erityisesti Ukrainan sodan aikana, mikä näkyy myös sen toiminnassa. Toukokuun puolessa välissä järjestetään neuvoston 4. huippukokous Islannissa – edellinen järjestettiin 18 vuotta sitten. Huippukokouksen tavoitteena on lujittaa Euroopan maiden sitoutumista ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion suojaamiseen.

Ihmisoikeudet paikallisella tasolla

Iltapäivällä siirryttiin keskustelemaan ihmisoikeuksien tilasta paikallis- ja aluehallinnossa. Tilaisuudessa tunnistettiin monia haasteita kuntien ja hyvinvointialueiden ihmisoikeustyössä koskien muuan muassa yhdenvertaisuutta, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyyttä.

Lisäksi havaittiin, että paikallis- ja aluehallinnot tekevät paljon konkreettista työtä ihmisoikeuksien eteen järjestämällä esimerkiksi perus- ja toisen asteen opetusta, joka toteuttaa oikeutta koulutukseen.

”Ensimmäinen Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivä oli menestys. Keskustelun rikkaus osoitti, että tilaisuus oli kaivattu alusta ajatustenvaihdolle ihmisoikeusasioissa Suomessa. Euroopan neuvoston työ selkeästi rakentaa hedelmälliset puitteet vuoropuhelulle ihmisoikeuksista eri sidosryhmien välille”, kommentoi Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

Tausta

Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivä Suomessa on osa Euroopan laajuista kampanjaa 46:ssa Euroopan neuvoston jäsenmaassa. Päivän teemoja olivat resilienssi ja kuntalaisosallisuus. Tapahtuma koostui asiantuntija- ja tutkijaseminaareista Åbo Akademin Arkenilla että nuorille suunnatusta kuntalaistapahtumasta Hansakorttelissa. Päivän järjestäjinä olivat Ihmisoikeuskeskuksen lisäksi Kuntaliitto, Turun kaupunki, Åbo Akademi ja ulkoministeriö.

Lue myös Euroopan neuvoston uutinen tilaisuudesta⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Sirpa Rautio puhujapöntössä.
Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio oli yksi tilaisuuden puhujista.