Ihmisoikeuksien arktisista ulottuvuuksista keskusteltiin Ihmisoikeuskeskuksen ja yhteistyökumppaneiden tilaisuudessa

25.11.2022

Ihmisoikeuskeskus, Arktinen keskus, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti (PYVI) ja UArctic -arktisen oikeuden verkosto järjestivät 26.10.2022 verkkotilaisuuden, jossa keskusteltiin ihmisoikeuksien ja muuttuneen turvallisuusympäristön arktisista ulottuvuuksista.

Tilaisuuden juontaja Leena Heinämäki totesi tilaisuuden avauksessa monien ilmastokysymysten olevan ihmisoikeuskysymyksiä. Arktisen alueen lämmetessä neljä kertaa maapallon keskimäärää nopeammin näiden kysymysten tärkeys korostuu arktisella alueella entisestään.

Tutkimusprofessori Timo Koivurova esitteli puheessaan juuri valmistuneen raportin tuloksia arktisen alueen muuttuneesta yhteistyö- ja turvallisuusympäristöstä. Koivurova totesi, että Venäjän hyökkäyssodan vuoksi arktisen alueen yhteistyö on uhattuna ja osittain loppunut kokonaan. Yhteistyö on kuitenkin välttämätöntä, jotta tärkeitä ilmastotoimia voidaan tehdä globaalilla tasolla.

Arktisen keskuksen tiedeviestinnänpäällikkö Markku Heikkilä käsitteli puheenvuorossaan Suomen arktisen politiikan pitkää linjaa ihmisoikeuksien ja Ukrainan sodan näkökulmasta. Hänen mukaansa Venäjän aloittaman sodan vaikutukset yhteistyöhän pitkällä aikavälillä ovat vielä tuntemattomat.

Inhimillisestä turvallisuudesta arktisilla alueilla kertoi tutkimusprofessori Kamrul Hossain. Hossainin mukaan pääasia inhimillisessä turvallisuudessa on sen läheisyys yhteisöille ja yksilöille. Esimerkiksi riittävä ruuan saaminen on yksi inhimillisen turvallisuuden osista. Ilmastonmuutos on vaikuttanut inhimillisen turvallisuuden toteutumiseen arktisilla alueilla.

Digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen erikoistunut yliopistolehtori Mirva Salminen nosti puheenvuorossaan esille digitaalisten oikeuksien toteutumisen tärkeyden arktisilla alueilla. Salminen totesi, että digitaalisten oikeuksien toteutumisessa on kyse yhtäältä siitä, miten listatut oikeudet toteutuvat kunkin kohdalla digitaalisessa ympäristössä ja toisaalta siitä, miten kyberfyysisessä arkipäivässä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumien riippuu digitaalisen ympäristön toimivuudesta. Arktisilla alueilla kumpaankaan tulokulmaan ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota.

Tutkimusprofessori Stefan Kirchner kertoi puheenvuorossaan ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien yhteyksistä. Kirchnerin mukaan ihmisoikeuksia käytetään yhä useammin ilmasto-oikeudenkäyntien pohjana, sillä ilmastonmuutoksella on todellisia vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi tulevaisuuden sukupolvet otetaan yhä enemmän huomioon lainsäädännön kehittämisessä.

Tilaisuuden viimeisen puheenvuoron piti Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio. Niittyvuopio totesi, että vaikka saamelaisten osallisuus itseään koskevassa päätöksenteossa on lisääntynyt, paljon on edelleen tehtävänä. Saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa on vielä kehitettävää esimerkiksi terveyden, toimeentulon ja turvallisuuden kohdalla. Ilmastonmuutos vaikuttaa näihinkin oikeuksiin jo nyt.

Tilaisuuden päättävässä paneelikeskustelussa keskusteltiin muun muassa ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista inhimillisen turvallisuuden toteutumiseen sekä saamelaisten perinteisen tiedon hyödyntämisestä erityisesti ympäristöä koskevassa päätöksenteossa.

Voit tutustua Arktisen keskuksen tutkimuksiin täällä.