Ihmisoikeuskeskus kiinnitti vuoden 2022 toiminnassaan erityistä huomiota kansainvälisten valvontaelinten päätösten kansallisen täytäntöönpanon tehostamiseen

22.9.2023

Vuonna 2022 Ihmisoikeuskeskus vahvisti tietopohjaa perus- ja ihmisoikeuksien tilasta Suomessa sekä kehitti systemaattista perus- ja ihmisoikeuksien kansallista seurantaa. Keskus julkaisi myös laajan selvityksen kansallisesta perus- ja ihmisoikeusrakenteesta ja sen nykytilasta rakenteiden selkiyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Ihmisoikeuskeskus osallistui aktiivisesti myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon seurantaan. 

Ihmisoikeuskeskus keskittyi vuonna 2022 oikeusvaltioperiaatteen ja yksilön oikeuksien vahvistamiseen. Samalla jatkettiin seurannan systemaattisesti kehittämistä. Tavoitteena on kehittää Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteesta tehtävää kattavaa tilannekuvaaperus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä päätöksenteon tueksi.

Kansainvälisten valvontaelinten päätösten kansallisessa täytäntöönpanossa yhä vakavia puutteita

Sopimusvalvontaelinten antamien ratkaisujen ja päätösten kansallisen täytäntöön¬panon tehostamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Vuonna 2022 Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten valvontaelimien ratkaisujen täytäntöönpanossa oli yhä puutteita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) antamista tuomioista oli 18 osittain panematta täytäntöön, ja näistä yhdeksän on johtavia tapauksia, jotka edellyttävät muun muassa lainsäädäntömuutoksia. Suomen keskimääräinen johtavien tapausten täytäntöönpanoaika oli vuoden 2022 lopussa 11 vuotta ja 11 kuukautta. 

YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) syksyllä 2022 käynnistyneessä selvityksessä Suomelle annettiin yhteensä 229 suositusta, liittyen erityisesti naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, rasismiin, vihapuheeseen sekä yleisesti syrjintään. Ennen tarkastelua Ihmisoikeuskeskus oli Geneven diplomaattisten edustustojen kuultavana ja toimitti oman raporttinsa Suomen ihmisoikeustilanteesta YK:lle. Myös Suomessa sijaitsevia eri maiden suurlähetystöjä informoitiin Ihmisoikeuskeskuksen määräaikaistarkasteluun antamista suosituksista.

Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta tukevia käytäntöjä vahvistettiin

Ikääntyneiden oikeuksien edistäminen oli Ihmisoikeuskeskuksen yksi vuoden 2022 painopisteistä. Suomi sai YK:n ihmisoikeusneuvoston syyskuun istunnossa ikääntyneiden oikeuksien itsenäisen asiantuntijan raportin Suomen tilanteesta. Raportin käsittelyn ja ihmisoikeusneuvoston istunnon yhteydessä Ihmisoikeuskeskus järjesti myös historiansa ensimmäisen sivutapahtuman vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvien ikääntyneiden oikeuksista.

Osana erityistehtäväänsä vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoi¬keuksien edistämiseksi Ihmisoikeuskeskus kehitti edelleen asumispalveluita tukevaa itsemääräämisoikeustyökaluaan. Kehitystyö tehtiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä valvontaviranomaisten, muiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. 

Nuorten asiantuntijoiden ensimmäinen ohjelmakausi vahvisti nuorten ääntä perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä

Vuonna 2022 vahvistettiin myös nuorten ääntä perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä sekä Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa käynnistämällä Nuorten asiantuntijoiden ohjelma. Ensimmäisellä ohjelmakaudella suunniteltiin ohjelman toimintaa, kuultiin nuorten näkemyksiä ja kokemuksia ihmisoikeuskysymyksistä sekä luotiin verkostoja niin ihmisoikeus- kuin nuorisokentällä. Ohjelmassa lisättiin muun muassa tietoisuutta mielenterveyden ihmisoikeusulottuvuudesta nuorten keskuudessa.

Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä

Ihmisoikeuskeskuksen laajapohjainen yhteistyöelin ihmisoikeusvaltuuskunta antoi lokakuussa 2022 kannanoton ihmisoikeuspuolustajien suojelun vahvistamisesta. Ihmisoikeuspuolustajien lisäksi valtuuskunta keskusteli kokouksissaan muun muassa Ukrainan sodan vaikutuksista ihmisoikeustilanteeseen, hallituksen esitysten perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista sekä Marinin kauden hallitusohjelman toteutumisesta perus- ja ihmisoikeuksien osalta.

Ihmisoikeuskeskus teki vuonna 2022 kansallisten toimenpiteiden lisäksi myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston (ENNHRI) taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia, vammaisten henkilöiden oikeuksia, ikääntyneiden oikeuksia, yritysvastuuta ja maahanmuuttoa käsittelevissä työryhmissä sekä EU:n perusoikeusviraston (FRA) ja Euroopan neuvoston kanssa. Maaliskuussa 2022 Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio valittiin ENNHRI:n puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi. Vuonna 2022 ENNHRI tuki Ukrainan ihmisoikeusinstituutiota ja oikeusvaltiokehitystä sekä toimi välittäjänä humanitäärisissä kysymyksissä. ENNHRI:n delegaatio tutustui puheenjohtajan johdolla kriisialueisiin ja seurasi pakolaistilannetta Puolassa sekä Puolan ja Ukrainan rajalla. Eurooppalaisen yhteistyön lisäksi tehtiin yhteistyötä YK:n toimielinten kanssa.

Yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettu suomalaisia perus- ja ihmisoikeustoimijoita koskeva selvitys tuotti tietoa muun muassa toimivaltuuksista, riippumattomuudesta, yhteistyöstä ja koordinaatiosta sekä havaintoja ihmisoikeustoimijoiden kansallisesta kokonaisuudesta. Rakenteiden vahvistamista koskevien suositusten lisäksi prosessi vahvisti kansallisten ihmisoikeustoimijoiden välistä vuorovaikutusta. Selvitys julkaistiin eduskunnassa kesäkuussa 2022 Ihmisoikeuskeskuksen 10-vuotisjuhlatilaisuuden yhteydessä.

Lue lisää Ihmisoikeuskeskuksen toiminnasta vuoden 2022 toimintakertomuksesta.

Lisätietoja:

Asiantuntija Susan Villa, etunimi.sukunimi@ihmisoikeuskeskus.fi, p. 09 4323738