Juhlimme eduskunnassa ihmisoikeusviikkoa 3.–10.12. – miten ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa

Ihmisoikeusviikko alkaa 3.12. juhlittavasta kansainvälisestä vammaisten päivästä ja päättyy 10.12. ihmisoikeuksien päivään. Ihmisoikeuspäivä on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuosipäivä. Nostamme tänä vuonna ihmisoikeusviikolla esiin erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisoikeuksiin. 

Osana ihmisoikeusviikkoa olemme laatineet pienen tietovisan ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista. Tietovisan ja oikeat vastaukset löydät alta.

Ilmastoteko on myös ihmisoikeusteko

Ilmastonmuutos aiheuttaa monia muutoksia elinympäristössämme. Sään ääri-ilmiöt, vähälumiset talvet ja helteiset kesät muokkaavat luontoamme. Vuodenaikamme ovat vaarassa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt vaikuttavat myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohtelevat ihmisiä eriarvoisesti esimerkiksi iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman tai maantieteellisen sijainnin perusteella.

Ilmastonmuutosta hillitsemällä voimme edistää luontomme säilymistä ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista!

Testaa tietosi ilmastonmuutoksesta ja perus- ja ihmisoikeuksista - tietovisan vastaukset

Mihin ihmisoikeuksiin ilmastonmuutos voi vaikuttaa?

a) kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin

b) taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin

c) molempiin

Vastaus: c) molempiin

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa muun muassa oikeuteen elämään, yhdenvertaisuuteen ja omaisuuden suojaan, jotka lukeutuvat kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin. Taloudellisiin, sosiaalisin ja sivistyksellisiin oikeuksiin taas lukeutuvat muun muassa oikeus perusopetukseen, oikeus rumiin- ja mielenterveyteen, ammatin- ja elinkeinovapaus sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Ilmastonmuutoksella voi olla suoria vaikutuksia myös näihin oikeuksiin. Suomi on ratifioinut sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus), ja on siten velvollinen turvaamaan sopimuksissa turvattujen oikeuksien toteutumisen.

On myös muistettava, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen tulevaisuudessa ei voida täysin ennustaa; vaikutukset voivat osua oikeuksiin, joita emme vielä osaisi arvatakaan.

Onko jokaisella perustuslakiin perustuva vastuu ympäristöstä?

a)      kyllä

b)      ei

Vastaus: a) kyllä

Perustuslain 20 § ensimmäinen momentti antaa meille kaikille vastuuta ympäristön hyvinvoinnista: "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille." Tämä momentti on julistuksenomainen, eikä velvoita yksilöitä aktiivisiin toimiin.

Saman pykälän toinen momentti velvoittaa sen sijaan julkista valtaa: "Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon."  Julkisella vallalla on momentin mukaan velvollisuus turvata oikeus terveelliseen ympäristöön sekä jättämällä tekemättä tätä loukkaavia toimia että tekemällä aktiivisia toimia edistääkseen oikeuden toteutumista. 

Oikeus terveelliseen ympäristöön on hiljattain tunnustettu yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/76/L.75).

Mitkä kansainväliset sopimukset mahdollistavat valtioiden asettamisen vastuuseen riittämättömistä ilmastotoimista?

a)      ilmastosopimukset

b)      ihmisoikeussopimukset

c)       molemmat

Vastaus: b) ihmisoikeussopimukset

Kansainväliset ilmastosopimukset, merkittävimpinä YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus ja Pariisin sopimus, eivät sisällä valvontamekanismeja tai tuomioistuimia, joissa valtioita voitaisiin saattaa vastuuseen riittämättömistä ilmastotoimista. Toisin kuin ilmastosopimuksissa, ihmisoikeussopimuksissa on usein sisäänrakennettuja valvontamekanismeja. Koska ilmastonmuutos uhkaa useita ihmisoikeussopimuksissa turvattuja oikeuksia, voidaan ihmisoikeussopimuksien valvontamekanismeihin viedä valituksia, joiden pohjana on valtioiden riittämättömien ilmastotoimien vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen. 

Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeusistuimessa (EIT) on tälläkin hetkellä käsittelyssä useita valituksia, joiden mukaan valtiot ovat loukanneet Euroopan ihmioikeussopimuksessa turvattuja ihmisoikeuksia riittämättömien ilmastotoimien vuoksi. Myös Suomi on vastaaja yhdessä tällaisessa ilmasto-oikeudenkäynnissä EIT:ssä (tapauksen tiivistelmä: Duarte Agostinho ja muut v. Portugal ja 32 muuta valtiota).