Ihmisoikeuskeskus ja kansallinen ihmisoikeusinstituutio täyttävät 10 vuotta – työ ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta nyt yhä tärkeämpää

Maaliskuussa tulee täyteen kymmenen vuotta siitä, kun oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettu Ihmisoikeuskeskus aloitti toimintansa. Tämä oli kansallisesti tärkeä merkkipaalu perus- ja ihmisoikeuksien kannalta, sillä se tarkoitti samalla Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution syntyä. Instituutiolla on merkittävä tehtävä perus- ja ihmisoikeuksien seurannassa, edistämisessä ja turvaamisessa sekä kansainvälisessä ihmisoikeus- ja oikeusvaltioyhteistyössä.

Perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion puolustaminen on yhä tärkeämpää, kun niiden arvoa murennetaan eri tavoin.

 Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio koostuu eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen ja sen Ihmisoikeusvaltuuskunnan muodostamasta kokonaisuudesta. Yhdessä niiden laajat perus- ja ihmisoikeustoimivaltuudet ja tehtävät kattavat YK:n kansalliselle ihmisoikeusinstituutiolle asettamat kriteerit ja tehtävät (nk. Pariisin periaatteet). Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat lailla perustettuja itsenäisiä ja riippumattomia toimijoita.

Ihmisoikeuskeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on seurata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Keskus osallistuu aktiivisesti kansainväliseen ja eurooppalaiseen ihmisoikeus- ja oikeusvaltioyhteistyöhön. Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio toimii maaliskuun lopussa alkavalla kolmevuotiskaudella Euroopan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden verkoston (ENNHRI) puheenjohtajana ja globaaliverkoston (GANHRI) hallituksen jäsenenä.

Ihmisoikeusvaltuuskunta on Ihmisoikeuskeskuksen tärkeä yhteistyöelin, jonka jäsenet edustavat monipuolisesti perus- ja ihmisoikeusosaamista yhteiskunnan eri sektoreilta. Valtuuskunta käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä, edistää tiedonvaihtoa ja antaa kannanottoja.

Ylimpänä laillisuusvalvojana eduskunnan oikeusasiamies valvoo, että kaikki viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yksityiset noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies tutkii kanteluita, tekee tarkastuksia ja ottaa omia aloitteita. Kansallisena valvontaelimenä oikeusasiamies valvoo kaikkien vapautensa menettäneiden oikeuksia ja kohtelua. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen valtuuskunta hoitavat yhdessä lakisääteisenä erityistehtävänä YK:n vammaisyleissopimuksen toteutumisen seurantaa ja edistämistä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös erityisesti ikääntyneiden oikeuksia käsittelevissä kysymyksissä.

Ihmisoikeuskeskuksen ja -instituution kymmenvuotista taivalta juhlistetaan eri tavoin vuoden 2022 aikana. Tilaisuuksista ja tapahtumista tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Taustatietoa

Hallituksen esitys Ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta:

https://bin.yhdistysavain.fi/1586428/fA9OcNUmFXPdO8KHVTLB0UqnUk/IOK-HE%20205-2010.pdf

Lisätietoja Suomen kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta:

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/tietoa-meista/kansallinen-ihmisoikeusinstituut/

 Pariisin periaatteet (suomeksi): https://bin.yhdistysavain.fi/1586428/RK7qk5ca6NQ7dTeYaE9r0UqnUm/Pariisin%20periaatteet_fi.pdf

Lisätiedot

Sirpa Rautio, johtaja, Ihmisoikeuskeskus

sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi, +358 50 574 1137