Kansalaisinfossa keskusteltiin Ukrainan sodasta, jälleenrakennuksesta ja ihmisoikeuksista

Keskiviikkona 7. kesäkuuta Ihmisoikeuskeskus järjesti Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa yhteistyössä Oikeusvaltiokeskuksen ja Diakonissalaitoksen kanssa tilaisuuden Ukrainan sodasta, jälleenrakennuksesta ja ihmisoikeuksista. Yleisötilaisuus oli osa Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun edustajan Suomen vierailua. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa sitä, miten ihmisoikeuksien toteutuminen varmistetaan Ukrainassa sodan aikana ja sen jälkeen.

Tilaisuuden avasi Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle, ja toisen avauspuheenvuoron piti ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Erik Lundberg. Tämän jälkeen kuultiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun edustaja Mikhailo Spasov, ukrainalaisen Roma Women Fund Chiricli -järjestön Julia Kondur, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ja Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax. Paneelissa korostettiin ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja vähemmistöjen aseman välistä kiinteää yhteyttä sekä vahvojen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotoimijoiden merkitystä niin kriisien aikaan kuin niiden jälkeenkin.

Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu puolustaa tällä hetkellä ihmisoikeuksia hyvin vaikeissa olosuhteissa, ja työn keskiössä ovat ihmiset.

”Ihmisoikeuksissa ei ole kyse hallituksista vaan ihmisistä. Tämän takia Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu työskentelee läheisessä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa”, totesi ihmisoikeusvaltuutetun edustaja Spasov.

Myös sodan jälkeen on tärkeä huomioida ihmisoikeudet, kun yhteiskuntaa jälleenrakennetaan.

”Sodan jälkeen ei voi keskittyä vain rakennusten jälleenrakentamiseen vaan varmistaa jokaisen oikeus asuntoon”, korosti Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt maan ihmisoikeustilannetta monin tavoin. Sotarikokset, lapsikaappaukset ja vähemmistöihin kuuluvien pakolaisten huono kohtelu ovat näkyvimpiä ihmisoikeusloukkauksia, mutta myös monien konfliktin jalkoihin joutuneiden perusoikeudet, kuten oikeus asuntoon, koulutukseen tai toimeentuloon ovat vaakalaudalla. Rauhan lopulta koittaessa jälleenrakennus ja EU:n jäsenyyden hakeminen tuovat uusia mahdollisuuksia vahvistaa oikeusvaltiota ja kehittää Ukrainan hallintoa myös vähemmistöjen oikeuksia paremmin huomioivaksi.