Lausunto: Päävastuu ikääntyneiden oikeuksien toteutumisesta ei voi olla ikääntyneillä itsellään

Ihmisoikeuskeskus on lausunut ikäohjelmaa koskevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä. Lausunnolla olleessa luonnoksessa esitellään periaatteet Kansallisen ikäohjelman toteuttamisessa, toimeenpanosuunnitelma vuosille 2023–2027 sekä alustavat toimenpide-ehdotukset vuosille 2027–2030.

Luonnoksen läpileikkaavia teemoja ovat esimerkiksi osallisuus, itsemääräämisoikeus, moninaisuuden kunnioittaminen sekä tietoon perustuva päätöksenteko. Ne ovat erityisen tärkeitä rakennettaessa yhteiskuntaa, jossa ikääntyneet nähdään arvokkaina yksilöinä, oikeuksiensa haltijoina ja voimavarana. Ihmisoikeuskeskus nostaa kuitenkin esille huolen siitä, esitetäänkö niiden toteutumiseksi riittävän konkreettisia toimenpiteitä. 

Luonnoksen vaikuttavuustavoitteet ikääntyneiden toimintakyvyn sekä ikääntyvien työkykyisten työkyvyn edistämisestä ja työurien pidentymistä ikääntyvien palveluissa pyrkivät vastaamaan huoltosuhteen heikkenemiseen ja kasvavaan palvelutarpeeseen. Ehdotukset yksilöiden oman vastuun lisäämisestä eivät kuitenkaan tarjoa kestävää ratkaisua nykyisiin tai tuleviin vanhuspalvelujen haasteisiin. Julkisella vallalla on velvollisuus osaltaan huolehtia väestön terveyden edistämisestä sekä riittävistä sote-palveluista. Myös vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttamisen perimmäinen tarkoitus jää epäselväksi. Onko tavoitteena ensisijaisesti edistää ikääntyneiden ihmisten toimijuutta vapaaehtoistyöntekijöinä, vai siirtää vapaaehtoistoimijoiden vastuulle järjestää julkisen vallan järjestettäviksi kuuluvia tehtäviä, kuten osallisuutta edistäviä palveluja.

Toimintakyky suhteutuu aina ihmisen elinympäristöön, ja siksi luonnoksen linjaus ikäystävällisen asumisen edistämisestä on erinomainen. Kuitenkin esitys ikääntyvien oman vastuun lisäämisestä vanhuuteen varautumisessa esimerkiksi kannustamalla korjausrakentamiseen tai muuttamiseen jo varhain ikääntyneelle sopivaan asuntoon ja alueelle on osin ongelmallinen. Oikeus päättää omasta asuinpaikasta ja rahankäytöstä on henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden suojan ydintä, ja se, missä määrin näihin voi puuttua, jää luonnoksessa käsittelemättä. Lisäksi ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi mahdollisuuksissa muuttaa toisaalle tai korjata nykyisiä asuntoja. 

Luonnoksessa annetaan paljon painoarvoa teknologisille ratkaisuille kuitenkaan huomioimatta riittävästi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat jo syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä digitaalisista palveluista. Ihmisoikeuskeskus myös peräänkuuluttaa oikeuslähtöisen ajattelun tärkeyttä käytettäessä esimerkiksi paikantamiseen liittyviä teknologioita. 

Toimenpide-ehdotuksissa tulisi vahvemmin kautta linjan näkyä ikääntyneiden oikeuksien näkökulma ja perus- ja ihmisoikeuksien vaikutusten arvioinnit.

Lue lausunto kokonaisuudessaan: