Lausunto: romanipoliittisen ohjelman tulee huomioida niin nuoret kuin ikääntyneet kattavasti

1.11.2022

Ihmisoikeuskeskus antoi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta kolmanneksi romanipoliittiseksi ohjelmaksi. Keskus kiinnitti lausunnossaan erityisesti huomiota romaninuorten ja ikääntyneiden romanien asemaan.

Romaninuorten kohtaamaan syrjintään on puututtava

Oikeusministeriö järjesti yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa 18–29-vuotiaiden romaninuorten kuulemisia touko-kesäkuussa 2022. Kuulemisissa romaninuoret kertoivat kokemastaan syrjinnästä ja rasismista sekä myös unelmistaan. Ihmisoikeuskeskuksen lausunnon nuoria koskeva osuus perustui näihin kuulemisiin ja romaninuorten niissä itse sanoittamiin toiveisiin ja näkökohtiin.

Romaninuorten kuulemisessa kertynyttä tietoa on tärkeä hyödyntää nuoria koskevia toimenpiteitä laadittaessa. Kuulemisissa korostuivat asumiseen, työn saantiin, kaupassa käyntiin ja koulutukseen liittyvät syrjintäkokemukset. Näitä kokemuksia ei kuitenkaan erityisesti huomioitu ohjelmaluonnoksessa. Sen sijaan kuulemisten pohjalta esitettiin uutta romaninuorten kanssa toteutettavaa hanketta romaninuorten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. On valitettavaa, että jo kertynyttä tietoa tai sitä, kuinka sitä tullaan jatkossa hyödyntämään, ei tuoda selvemmin ohjelmaluonnoksessa esiin. On tärkeää, että nuoria osallistettaessa viestitään siitä, mitä vaikutuksia osallistumisella on.

Romanipoliittisessa ohjelmaluonnoksessa on varsin vähän nuoriin kohdistuvaan syrjintään puuttuvia toimenpide-ehdotuksia. Ohjelmaluonnoksen työllisyystilannetta, koulutustasoa ja asumistilanteita edistäviä toimenpide-ehdotuksia ei myöskään käsitellä nuorten näkökulmasta. Ensimmäiseen omaan kotiin muuttaminen, työn saaminen ja itsenäistyminen ovat kuitenkin sellaisia nuoruutta leimaavia seikkoja, jotka edellyttävät erityistä huomiota, jotta romaninuorten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat.

Ikääntyvillä romaneilla on oikeus syrjimättömyyteen ja osallisuuteen

Romanipoliittisen ohjelman luonnoksessa tunnistetaan ongelmia ikääntyvien romanien kohtaamisessa palvelujärjestelmässä. Kulttuurista ymmärrystä romaneista ei ole riittävästi, mikä johtaa haitallisiin kulttuuriolettamiin ja pahimmillaan palvelun ja avun tarpeen tunnistamatta jäämiseen. Ohjelmaluonnoksessa ei kuitenkaan ole konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tähän puuttumiseksi.

Yhtenä ohjelman läpileikkaavana teemana on osallisuus. Ohjelmassa ikääntyvän romaniväestön osallisuuden edistäminen jää kuitenkin melko vähälle huomiolle. Edellisessä romanipoliittisessa ohjelmassa oli toimenpide romaniedustajien nimeämisestä esimerkiksi vanhusneuvostoihin. Vastaava toimenpide-ehdotus olisi edelleen ajankohtainen. Vähemmistöryhmillä ei edelleenkään ole usein omaa edustajaa vanhusneuvostoissa. Vanhusneuvostot on tärkeä huomioida muutenkin keskeisenä sidosryhmänä romanipoliittisessa ohjelmassa, sillä ne voivat olla mukana valtavirtaistamassa romanivanhusten huomioimista vanhustyössä. Vanhusneuvostojen työtä tulee kuitenkin tukea esimerkiksi tarjoamalla riittävää tietoa ja koulutusta.