Miten maahantulosäännösten kiertämistä sovelletaan oikeuskäytännössä? – Ihmisoikeuskeskuksen tuoreessa selvityksessä luodaan kokonaiskuva tilanteesta

Ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantulosäännösten kiertäminen. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Milloin on kyse maahantulosäännösten kiertämisestä?

Ihmisoikeuskeskus tutkii tänään julkaistavassa selvityksessään, miten maahantulosäännösten kiertäminen ymmärretään tuomioistuimissa. Selvityksessä tarkastellaan, minkälaisissa tilanteissa hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus ovat arvioineet oleskeluluvan hakijan kiertäneen maahantulosäännöksiä ja tästä syystä jättäneet voimaan Maahanmuuttoviraston päätöksen jättää oleskelulupa myöntämättä.

Selvityksen perusteella maahantulosäännösten kiertäminen voi tarkoittaa varsin monenlaisia asioita. Esimerkiksi pidempään kestänyt paperittomuus Suomessa voidaan tulkita maahantulosäännösten kiertämiseksi ja estää oleskeluluvan saannin, vaikka hakija muutoin täyttäisi esimerkiksi työperäisen oleskeluluvan edellytykset. Lisäksi jos hakija on hakenut oleskelulupaa tai turvapaikkaa aiemmin, voivat jotkut aiempiin prosesseihin liittyvät seikat herättää tietyissä tilanteissa epäilyjä maahantulosäännösten kiertämisestä, esimerkiksi jos hakija on tehnyt ilmeisen perusteettomia hakemuksia suoraan edellisten kielteisten päätösten jälkeen. Myös avioliitto voidaan tulkita säännösten kiertämiseksi, jos tuomioistuin arvioi, että kyseessä on lumeavioliitto, joka on solmittu vain oleskeluluvan saamiseksi. Maahantulosäännösten kiertämiseksi voidaan lukea myös väärien tietojen antaminen ja asiakirjaväärennökset.

Perus- ja ihmisoikeustoimijat ovat jo jonkin aikaa pitäneet maahantulosäännösten kiertämistä koskevaa lainkohtaa ongelmallisena, koska se on avoin ja jättää lainsoveltajalle paljon harkintavaltaa. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta säännöksen tulisi kuitenkin olla täsmällinen ja tarkkarajainen, jotta voitaisiin varmistaa, ettei harkinnassa loukata perus- ja ihmisoikeuksia. Erityisesti lapsiperheitä koskevaan päätöksentekoon liittyy ihmisoikeusulottuvuuksia, jotka tulee ottaa huomioon. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevassa päätöksen teossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu ja ettei lapsia rangaista heidän vanhempiensa toiminnasta. Selvityksen perusteella lapsen etu vaikuttaa kuitenkin päätöksen lopputulokseen vain poikkeuksellisesti.

Ihmisoikeuskeskuksen selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, minkälaisiin erilaisiin tilanteisiin maahantulosäännösten kiertämisen kieltoa nykyisin sovelletaan. Tältä pohjalta voidaan tarkastella sitä, minkälainen sääntely olisi jatkossa tarkoituksenmukainen. Ulkomaalaislain kokonaisuus ja lain eri kohtien toimivuus on erityisen ajankohtainen kysymys nyt, kun sisäministeriössä on käynnissä ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen esiselvitys. Ulkomaalaislain uudistaminen ei tule olemaan helppo tehtävä, sillä laki on nykyisellään jo varsin monimutkainen kokonaisuus, jota on sen voimassaolon aikana muutettu lähes sata kertaa. On tärkeää, että uusi näkemys ulkomaalaislaista perustuu tutkittuun tietoon ja ajankohtaiseen kokonaiskuvaan lain nykytilasta ja soveltamisesta.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Susan Villa (susan.villa@ihmisoikeuskeskus.fi p. +358 (0)9 432 3738)