Selvitys: Vammaiset henkilöt tarvitsevat lisää tietoa oikeussuojakeinoista ja oikeudellista apua päätöksistä valittamiseen

Ihmisoikeuskeskuksen selvitys vammaisten henkilöiden oikeussuojakeinoista täydentää tietopohjaa vammaisten henkilöiden oikeuksiin pääsystä ja palveluprosessin toimivuudesta. Selvityksen mukaan vain harva turvautuu oikeussuojakeinoihin. Moni kokee myös tarvitsevansa viranomaisilta lisää tietoa mahdollisuudesta saada oikeudellista apua palvelupäätöksistä valittamiseen.

Selvitys käsittelee kolmea palvelua, joihin vammaisilla henkilöillä on subjektiivinen oikeus. Selvityksen kohderyhmänä oli yli 16-vuotiaat vammaiset henkilöt, jotka ovat viiden viime vuoden aikana hakeneet henkilökohtaista apua, kuljetuspalvelua tai Kelan vammaisten tulkkauspalvelua. Aineisto on kerätty 13.1.-23.2.2025 verkkokyselyllä, johon vastasi 687 henkilöä. Vastaajille tarjottiin myös vaihtoehtoinen vastaustapa puhelin- tai verkkohaastattelulla.

Vammaisista henkilöistä suuri osa tyytyväisiä saamiinsa palvelupäätöksiin

Tulosten mukaan suurin osa vastaajista on tyytyväisiä palvelutarpeen arviointiin ja saamaansa palvelupäätökseen. Noin 68 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa heti sen sisältöisen päätöksen, johon he kokevat olevansa oikeutettuja. Tulokset myös kertovat, että asiakas on sitä todennäköisemmin tyytyväinen saamaansa palvelupäätökseen, mitä tyytyväisempi hän on ollut palvelutarpeensa arviointiin ja siihen, miten häntä on kuultu.

Selvityksessä suositellaan, että nuorten asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota erityisesti kuljetuspalveluiden osalta. Nuoremmat vastaajat ovat myös vanhempia vastaajia tyytymättömimpiä saamiinsa palvelupäätöksiin. Nuoret kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin, etteivät heidän oikeutensa toteutuneet lainkaan.

Viranomaisten kiinnitettävä erityistä huomiota päätösten perusteluiden ymmärrettävyyteen

Yhteensä 22 prosenttia kaikista vastaajista on tehnyt oikaisuvaatimuksen saamastaan palvelupäätöksestä ja vain kuusi prosenttia haki edelleen muutosta tuomioistuimesta. Ainoastaan 23 prosenttia vastaajista, jotka olivat tyytymättömiä kielteiseen palvelupäätökseen, kertoo ymmärtäneensä päätöksen perustelut.

Selvityksen tulosten perusteella vammaiset henkilöt tarvitsevat viranomaisilta kattavammin tietoa mahdollisuudesta saada oikeudellista apua sekä tukea valitusprosessiin. Lisäksi viranomaisten pitää kiinnittää erityistä huomiota palvelupäätösten perusteluiden ymmärrettävyyteen.

Vammaispalvelulain muutoksien vaikutuksista vielä vähän tietoa

Lähivuosina julkisen vallan on seurattava taloudellisten säästöjen vaikutuksia vammaisiin henkilöihin ja heidän käyttämiinsä palveluihin. Samoin on seurattava, turvautuvatko vammaiset henkilöt muutostilanteessa aiempaa enemmän oikeussuojakeinoihin ja onko heillä vaikeuksia ymmärtää palvelupäätöksien perusteluja myös vammaispalvelulain soveltamisalan muuttuessa.

Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset vammaisten henkilöiden arkeen ja palveluprosessiin eivät tule vielä kokonaisuudessaan esiin, sillä monen vastaajan palvelut on myöntänyt vielä kunta. Vastaava selvitys olisi tehtävä uudestaan muutaman vuoden päästä, jolloin voitaisiin seurata ja verrata vammaisten henkilöiden tämänhetkisiä kokemuksia tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet ovat ehtineet olla toiminnassa joitakin vuosia.

Tutustu

• Selvitys vammaisten henkilöiden oikeussuojakeinojen käytöstä (PDF)

Lisätietoja

asiantuntija Mikko Joronen, p. 09 432 3791, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi