Suomi tarvitsee laaja-alaisen strategian naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi
8.9.2025
Ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat jo pitkään kehottaneet Suomea laatimaan naisiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot ja yhteiskunnan eri sektorit sisältävän pitkäaikaisen strategian, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suomi kuitenkin laiminlyö sopimusvalvontaelinten toistuvat suositukset.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) osapuolten komitea antoi Suomelle suosituksia ensimmäisen temaattisen raportointikierroksen (”Luottamuksen rakentaminen tarjoamalla tukea, suojelua ja oikeudenmukaisuutta”) ja asiantuntijaryhmä GREVIOn raportin perusteella kesäkuussa 2025.
Lähes samoja suosituksia on annettu myös vuosina 2020 ja 2023.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy vaatii tietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja resursseja
Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen pitkän aikavälin suunnitelman puutteen lisäksi toinen valvontaelinten kestosuositus liittyy tiedonkeruuseen. Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten on voitava seurata tapausten etenemistä ja rikosten uusimista. Rekisteröitäviä tietoja ovat muun muassa sukupuoli, ikä, uhrin ja tekijän suhde ja väkivallan muoto.
Kolmas toistuva suositus edellyttää järjestelmällistä väkivaltatapausten riskinarviointia lasten huoltajuus- ja tapaamispäätöksiä tehtäessä.
Lisäksi Suomea kehotetaan laajentamaan verkostoyhteistyötä, lisäämään yleistä tietoisuutta väkivallan eri muodoista, edellyttämään pakollista koulutusta ammattilaisille erityisesti väkivallan tunnistamisesta ja uhrien kohtaamisesta, parantamaan uhripalveluiden ja tekijöiden tukipalveluiden saatavuutta sekä varmistamaan toimille riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit.
Suomen on raportoitava suositusten toimeenpanosta viimeistään kesäkuussa 2028.
Suomi laiminlyö sopimusvalvontaelinten toistuvien suositusten toimeenpanon
Suomi on saanut toistuvasti vastaavia suosituksia naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen, rikosoikeudelliseen käsittelyyn sekä uhrien ja tekijöiden asemaan liittyen. Suosituksia ovat antaneet useat YK:n ja Euroopan neuvoston sopimusperusteiset ihmisoikeustoimijat, YK:n ihmisoikeusneuvosto kaikki jäsenvaltiot kattavassa UPR-määräaikaistarkasteluprosessissa sekä muun muassa YK:n ikääntyneiden oikeuksien itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler.
Väkivallan laajuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä
Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Suomen suurimpia ihmisoikeushaasteita. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) selvitykset sekä kansalliset tilastot, kyselyt ja tutkimukset ovat toistuvasti todentaneet väkivallan eri muotojen laajuuden Suomessa.
Noin joka kolmas nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa parisuhteessa ja lähes puolet parisuhteen ulkopuolella. Väkivalta on sukupuolistunut ilmiö ja se voi olla muun muassa fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai digitaalista.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskeva direktiivi astuu voimaan heinäkuussa 2027
Naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen on myös yksi Agenda2030:n sisältämistä kestävän kehityksen tavoitteista. Lisäksi kesäkuussa 2024 tuli voimaan EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumista koskeva direktiivi, jonka säännöksiä on noudatettava Suomessa viimeistään heinäkuussa 2027.
GREVIO on riippumaton asiantuntijaelin, joka valvoo Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa. Istanbulin sopimuksen keskeiset periaatteet ovat naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen, väkivallan uhrien suojelu, tekijöiden syyttäminen ja tuomitseminen sekä toimien koordinointi. Osapuolten komitea on Istanbulin sopimuksen hyväksyneiden Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden edustajien poliittinen elin, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa ja antaa suosituksia GREVION arviointiraporttien pohjalta.
Tutustu
Istanbulin sopimuksen osapuolten komitean suositukset 2025 (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)
Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon Suomea koskevat verkkosivut (Euroopan neuvoston verkkosivut, englanniksi)
Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) Suomea koskeva tilastosivu (englanniksi)
Aiemmin aiheesta
Lisätietoja
asiantuntija Leena Leikas, p. 09 432 3781, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi