Ihmisoikeusvaltuuskunta päätti kautensa, jota leimasi pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja oikeusvaltion kohtaamat haasteet

Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta päättää järjestyksessään kolmannen kautensa maaliskuussa 2024. Ihmisoikeusvaltuuskunnan nelivuotiskauden (2020–2024) aikana toimintaympäristö muuttui voimakkaasti. Kauden alkua sävytti vahvasti oikeuksien toteutumisen ja niiden rajoittamisen haasteet koronapandemian aikana. Loppukautta leimasi turvallisuuteen liittyvät kysymykset. 

Valtuuskunnan päättyvällä kaudella toistuvia keskusteluaiheita olivat kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ajankohtaiset teemat kuten Ukrainan sodan vaikutukset ihmisoikeustilanteeseen, ihmisoikeuspuolustajien tilanne, humanitaarisen viisumin tarpeellisuus ja maahanmuuton ja rajavalvonnan oikeudelliset ongelmat.

Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tila Suomessa ja Euroopassa esimerkiksi saamelaiskäräjälain, vammaispalvelulain, vihapuheen ja syrjäytymisen osalta sekä sosiaalisten oikeuksien toteutuminen yleisesti herättivät huolta. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta, lainsäädännön perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi, ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen tarpeet ja kansainvälisten sopimusvalvontaelinten ratkaisujen täytäntöönpanon viivästykset puhuttivat. 

Valtuuskunta perehtyi myös Ihmisoikeuskeskuksen nuorten asiantuntijoiden ohjelman havaintoihin nuorten oikeuksista ja asemasta ihmisoikeuskentällä. Esiin nousi niin ihmisoikeuskielen vaikeus kuin erilaiset syrjintäkokemukset, rasismi, riittävään toimeentuloon liittyvät ongelmat, oikeus opiskeluun ja työhön, mielenterveyspalvelujen saatavuuden ongelmat ja tukijärjestelmien monimutkaisuus sekä tarve vahvistaa nuorten osallisuutta.

Valtuuskunnassa oli kauden aikana kuultavana muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatović, YK:n ihmisoikeuspuolustajien erityisraportoija Mary Lawlor ja afghanistanilainen ihmisoikeuspuolustaja. 

Valtuuskunta korosti kannanotoissaan perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä

Valtuuskunta julkaisi kautensa aikana kannanotot koronapandemian vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen sekä inklusiivisen opetuksen merkityksestä ja ihmisoikeuspuolustajien asemasta.

Hallitusohjelmaneuvotteluja varten tekemässään kannanotossa valtuuskunta painotti, että perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on oltava lähtökohtana kaikessa valtioneuvoston kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Hallitusohjelmatavoitteisiinsa valtuuskunta kirjasi perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen ja edistämisen, ratkaisujen löytymisen vakaviin, toistuviin ja pitkään jatkuneisiin ongelmiin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa, perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tehostamisen, oikeusvaltion rakenteiden ja rahoituksen vahvistamisen. Valtuuskunta kehotti myös valtioneuvostoa tarkastelemaan vuosittain perus- ja ihmisoikeuksien tilaa. 

Perus- ja ihmisoikeuksia haastetaan yhä vahvemmin kaikkialla maailmassa

Ihmisoikeusvaltuuskunta kokoontui kautensa viimeiseen kokoukseen 18. maaliskuuta. Ihmisoikeusvaltuuskunnan varapuheenjohtaja Esa Iivonen korosti katsauksessaan kuluneeseen nelivuotiskauteen, että perus- ja ihmisoikeuksien puolesta puhumisen merkitys on korostunut entisestään, koska niitä haastetaan ja kyseenalaistetaan enenevässä määrin kaikkialla. Vihapuheen lisääntyminen ja voimistuminen on yksi esimerkki toimintakentän heikentyneestä tilanteesta.

Iivonen muistutti, että vaikka nykykeskustelussa korostetaan demokratiaa, ei tule unohtaa, että demokratia, perus- ja ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat kiinteässä suhteessa toisiinsa. Demokratia ei toimi, jos perus- ja ihmisoikeuksia ei kunnioiteta ja edistetä ja oikeusvaltion edellytyksistä pidetä huolta. Demokratia ei voi olla enemmistön yksinvaltaa. Myös vähemmistöjen oikeuksia ja intressejä tulee kunnioittaa.

– Valtuuskunnan laaja-alainen ja monimuotoinen kokoonpano tarjoaa jatkossakin mahdollisuuden monipuoliseen keskusteluun. Valtuuskunnan luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa avoimen, aidon ja monipuolisen keskustelun. Valtuuskunnan rooli on merkittävä tiedon jakamisessa ja ihmisoikeustilanteen seurannassa ja sen reflektoinnissa, toteaa Iivonen. 

Lisätiedot:

johtajan sijainen Susan Villa, p.  09 432 3738, susan.villa@ihmisoikeuskeskus.fi
asiantuntija, ihmisoikeusvaltuuskunnan sihteeri Leena Leikas, p. 09 432 3781, leena.leikas@ihmisoikeuskeskus.fi

Mikä ihmisoikeusvaltuuskunta?

Ihmisoikeusvaltuuskunta on Ihmisoikeuskeskuksen laajapohjainen yhteistyöelin, jonka jäseninä toimii noin 40 ihmisoikeusalan asiantuntijaa. Vakituisina jäseninä ovat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja. Valtuuskunta edistää eri toimijoiden välistä tiedonkulkua ja käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä.  Valtuuskunta on osa kansallista ihmisoikeusinstituutiota ja keskuksen tärkein yhteistyön, vaikuttamisen ja viestinnän kanava. Sen toimikausi on neljä vuotta.