Yhteispohjoismainen kannanotto muuttoliikettä ja Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevasta poliittisesta julistuksesta

13.4.2026

Pohjoismaiset ihmisoikeusinstituutiot kehottavat hallituksiaan varmistamaan, että tulevassa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja muuttoliikettä koskevassa poliittisessa julistuksessa vaalitaan selkeästi kaikkien ihmisoikeuksia. On tärkeää suojella Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmän ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen koskemattomuutta, sillä ne ovat oikeusvaltion ja oikeussuojan perusta, erityisesti Pohjoismaissa. Pieninä ja avoimina yhteiskuntina Pohjoismailla on erityinen intressi ylläpitää vahvaa, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä.

Kannanoton taustalla on se, että useat maat ovat ilmaisseet, alun perin Euroopan neuvoston tavanomaisten rakenteiden ulkopuolella, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen nykyinen tulkinta vaikeuttaa valtioiden tehokasta muuttoliikkeen valvontaa. On tärkeää, että keskustelua käydään nyt Euroopan neuvoston institutionaalisissa puitteissa. Se mahdollistaa kysymysten yhteisen ja oikeusperustaisen käsittelyn.

Pohjoismaiset kansalliset ihmisoikeusinstituutiot korostavat, että avoin, faktapohjainen ja rakentava keskustelu muuttoliikkeestä ja ihmisoikeuksista on sekä järkevää että tarpeellista. Mahdollisia muuttoliikkeeseen liittyviä huolenaiheita on voitava tuoda esiin heikentämättä Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvaa järjestelmää, jonka tarkoitus on suojata ihmisoikeuksia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja ihmisoikeussopimus ovat taanneet, että ihmiset ovat voineet nauttia paremmasta turvallisuudesta sekä oikeudenmukaisemmasta ja tasa-arvoisemmasta kohtelusta, myös vaikeina aikoina. Tämä järjestelmä, joka on yksi Euroopan suurimmista toisen maailmansodan jälkeisistä menestyshankkeista, on välttämätön suoja kaikille sopimuspuolten lainkäyttöalueilla oleville.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen legitimiteetti perustuu sen universaaliin soveltamiseen. Universaalisuuden periaate on olennainen ihmisoikeuksien kannalta: jos oikeudet voidaan riistää pois tietyiltä henkilöiltä, ne eivät enää ole kaikkien oikeuksia. Yhden oikeuksien heikentäminen vaarantaa meidät kaikki: se osoittaa, että yhteiset normit eivät ole taattuja ja mitkä tahansa oikeudet voidaan kyseenalaistaa.

Ihmisoikeussopimuksen legitimiteetti perustuu myös siihen, että sitä ylläpitävät riippumattomat tuomioistuimet. Pyrkimykset ohjata ihmisoikeussopimuksen tulkintaa tai rajoittaa sen soveltamisalaa uhkaavat vaikuttaa koko järjestelmän uskottavuuteen. Vahva ja johdonmukainen oikeussuoja ei ole este muuttoliikkeen tai turvallisuuskysymysten käsittelylle vaan edellytys kestäville ja perustelluille pitkän aikavälin ratkaisuille. On tärkeää, ettei julistuksella vaikuteta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen riippumattomuuteen. Sama koskee kansallisia tuomioistuimia, joiden on kyettävä soveltamaan ihmisoikeussopimusta itsenäisesti ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöjen mukaisesti ilman ulkopuolista vaikuttamista.

Ihmisoikeustuomioistuin on sopimuksen tulkinnassa aina mukautunut vastaamaan uusiin haasteisiin ja säilyttämään yksilön oikeuksien suojan sekä yleisen edun välistä tasapainoa. Kun jäsenvaltiot toteuttavat toimia uusiin haasteisiin vastaamiseksi, myös turvallisuuteen, rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvissä kysymyksissä, niiden on kunnioitettava täysimääräisesti ja tasapuolisesti siirtolaisten ja pakolaisten yleissopimuksen mukaisia oikeuksia. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on tärkeä keino vahvistaa turvallisuutta, sillä turvallisuuden takaaminen edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Tanskalle, Ruotsille, Norjalle, Suomelle ja Islannille ihmisoikeudet, kansainvälinen oikeus ja kansainväliset instituutiot eivät ole abstrakteja ihanteita, vaan konkreettisia turvallisuuspoliittisia takuita. Ne antavat äänellemme painoa, kun kohtaamme meitä paljon suurempia toimijoita. Ilman vahvaa kansainvälistä oikeusjärjestystä pohjoismainen alue olisi haavoittuvampi. Julistusta hyväksyttäessä jäsenvaltioiden tulisi selkeästi vahvistaa tukensa Euroopan ihmisoikeussopimukselle ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle ja siten myös niille perusperiaatteille, jotka ovat jo pitkään leimanneet oikeusvaltiota Euroopassa ja Pohjoismaissa.

Jarna Petman, johtaja, Suomi (Ihmisoikeuskeskus)

Louise Holck, johtaja, Tanska (Institut for Menneskerettigheder)

Fredrik Malmberg, johtaja, Ruotsi (Institutet för mänskliga rättigheter)

Margrét María Sigurðardóttir, johtaja, Islanti (Icelandic Human Right Institute)

Kai Spurkland, johtaja, Norja (Norges institusjon for menneskerettigheter)

Aiheesta muualla

Kuva: Magnus Fröderberg/norden.org