Osana YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointia YK:n lapsen oikeuksien komitea (Committee on the Rights of the Child, CRC) esitti viime vuoden syksyllä Suomen hallitukselle kysymyksiä lasten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Suomi vastasi kysymyksiin maaliskuussa 2023. Ihmisoikeuskeskus antoi komitealle Suomen vastauksiin liittyvää päivitettyä tietoa.

Aiemassa lausunnossaan Ihmisoikeuskeskus käsitteli muun muassa koronapandemian vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä vammaisten lasten, maahanmuuttaja-, LHBTI-, saamelais- ja romanilasten oikeuksia. Ihmisoikeuskeskus korosti lisätietolausunnossaan, että keskuksen edellisellä kerralla antamat suositusluonnokset CRC:lle ovat edelleen ajankohtaisia. Lisäksi Ihmisoikeuskeskus arvioi kriittisesti Suomen antamia vastauksia tietyiltä osin ja toimitti komitealle täsmällisempää tietoa lapsen oikeuksien tilanteesta.

”Lasten oikeuksista on paljon puhuttu juhlapuheissa, mutta tilastot ja tutkimukset osoittavat, että liian moni lapsi voi pahoin ja lasten oikeuksien saralla riittää valtavasti tehtävää”, toteaa Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio.

Ihmisoikeuskeskus huomautti nyt antamassaan lisälausunnossa, että lapsiin liittyvät perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviot ovat puutteellisia lainsäädäntöhankkeissa. Lainvalmistelun vaikutusarvioinnin tueksi on laadittu opas, mutta se ei kuitenkaan takaa, että viranomaisilla on tarpeeksi osaamista arvioida lain vaikutuksia lasten hyvinvointiin, kehitykseen ja kasvuympäristöön. Ihmisoikeuskeskus edellyttää, että viranomaisille tarjotaan velvoittavaa perus- ja ihmisoikeuskoulutusta lasten oikeuksien edistämiseksi.

Ihmisoikeuskeskus käsitteli lausunnossaan myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, vammaisten lasten oikeutta koulutukseen, lasten oikeutta riittäviin mielenterveyspalveluihin ja lastensuojelun sijaishuollosta kadonneiden, eli niin kutsutussa hatkassa olevien, lasten oikeutta. Suomessa on puutteita lasten oikeuksien turvaamisessa, ja niihin pitää puuttua ripeästi.

”Myös uudessa maakatsauksessa Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston lopettamisesta on tunnistettu useita kehittämiskohteita lasten suojelemiseksi”, Rautio huomauttaa.

Tausta ja jatkoprosessi

Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus on hyväksytty YK:ssa vuonna 1989. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 1991. Yleissopimuksen ratifioineet valtiot ovat velvollisia raportoimaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle määräajoin sopimuksen täytäntöönpanosta. Komitea käsittelee samanaikaisesti nyt Suomen 5. ja 6. raportin sekä muun muassa lapsikauppaa käsittelevän lisäpöytäkirjan ensimmäisen raportin.

Komitea kuulee Suomen hallitusta 15. –16.5.2023. Kuulemisen jälkeen komitea antaa Suomelle päätelmiä ja suosituksia lasten oikeuksien edistämiseksi. Työssään komitea hyödyntää kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja kansallisen ihmisoikeusinstituution (Ihmisoikeuskeskuksen, sen ihmisoikeusvaltuuskunnan ja eduskunnan oikeusasiamiehen) antamia lausuntoja valmistelussaan ja suositusten laadinnassa.  Ihmisoikeuskeskus antoi vuonna 2022 kattavan lausunnon CRC-komitealle ja osallistui komitean valmistelevaan istuntoon.

Ihmisoikeuskeskuksen aiempi lausunto CRC-komitealle

Komitean istuntosivusto (kaikki Suomen kuulemiseen liittyvät asiakirjat)