Ihmisoikeusvaltuuskunta keskusteli kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä

Ihmisoikeusvaltuuskunta (IOV) kokoontui 20.12.2021 vuoden viimeiseen etäkokoukseen. Kokouksen teemana oli kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ajankohtaiskuulumiset YK:sta ja Euroopan neuvostosta. IOV myös hyväksyi kokouksessa Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2022.

Kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ajankohtaiskuulumisia esittelivät suurlähettiläät ja edustuston päälliköt Kirsti Kauppi Suomen pysyvästä YK-edustustosta Genevessä ja Nina Nordström Suomen pysyvästä Euroopan Neuvoston edustustosta Strasbourgissa.

Kauppi esitteli YK:n ihmisoikeustyön ja erityisesti Ihmisoikeusneuvoston ajankohtaista toimintaa. Suomi on ihmisoikeusneuvoston jäsen 2022–2024. Kaupin mukaan ajankohtaisia ilmiöitä ovat yksilön oikeuksien haastamisen lisäksi muun muassa koronapandemian negatiiviset vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen ympäri maailmaa, polarisaation lisääntyminen maiden välillä ja sisällä, sekä kriisien ja konfliktien vaikutus ihmisoikeuksien toteutumiseen yleisesti. Ihmisoikeustyössä onkin pyrittävä löytämään niitä asioita, joista vallitsee yksimielisyys, kuten esimerkiksi yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR-prosessi), johon kaikki jäsenvaltiot edelleen osallistuvat. Tarkastelun aikana toiset YK:n jäsenvaltiot voivat antaa käsittelyn kohteena olevalle jäsenmaalle suosituksia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä esittää kysymyksiä kyseisen maan ihmisoikeustilanteesta. Suomi on UPR-prosessin kohteena vuonna 2022.

Nordström esitteli Euroopan Neuvoston ajankohtaisia asioita. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimusta haastetaan tällä hetkellä monelta taholta, mutta samalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen merkitys on entisestään kasvanut. Uutena ilmiönä ovat lisääntyneet valtioiden toistensa ihmisoikeusrikkomuksista tekemät valtiovalitukset. Euroopan Neuvoston työssä näkyy monella tapaa myös oikeusvaltion rapautuminen useissa Euroopan maissa sekä haasteet muun muassa naisten oikeuksien ja tasa-arvon toteutumisessa.

Alustuksissa ja niihin liittyvässä keskustelussa nousivat esiin myös ilmastonmuutokseen liittyvät ihmisoikeuskysymykset, tarve keinoälyn oikeudelliselle säätelylle sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämisen kasvava merkitys. Myös EU:n oikeusvaltiotilanne, YK:n ihmisoikeusneuvoston tunnustama oikeus terveelliseen, puhtaaseen ja kestävään ympäristöön sekä yleinen ihmisoikeustyön vaikuttavuus puhuttivat.

Kokouksessa hyväksyttiin Ihmisoikeuskeskuksen vuoden 2022 toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan liittyvässä keskustelussa pohdittiin muun muassa viestinnän tärkeyttä. Ihmisoikeuksiin liittyvä viestintä toimii tärkeänä vastavoimana ihmisoikeuksiin kohdistuvalle kritiikille. Lisäämällä viestinnän resursseja voidaan edistää yleistä perus- ja ihmisoikeustietoisuutta ja osallistua paremmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi viestinnällä voidaan lisätä tietoutta Suomen kansallisesta ihmisoikeusinstituutiosta ja edistää verkostoitumista muiden perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa.

Lue Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma 2022 täältä.

Valtuuskunta hyväksyi myös oman alustavan työohjelmansa ja kokouspäivänsä vuodelle 2022.

Lisätietoja: Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio, puh. 09 432 3780.