Kalle Könkkölä -symposium: vammaisten ihmisten oikeudet eivät toteudu kriiseissä Suomessa

11.1.2023

Ihmisoikeuskeskus, ihmisoikeusvaltuuskunnan vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK) ja eduskunnan oikeusasiamies järjestivät yhdessä 12.12.2022 Kalle Könkkölä -symposiumin. Toista kertaa järjestettävässä tilaisuudessa käsiteltiin tällä kertaa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista kriisitilanteissa.

Tervetulosanoissaan Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio nosti esiin, että olemme eläneet nyt kriisistä toiseen. Rautio korosti puheenvuorossaan, että kriisioppeja voidaan saada Suomeen myös maailmalta. Sosiaalineuvos Sari Loijas muisteli puheessaan edesmenneen Kalle Könkkölän merkitystä vammaisten oikeuksien puolustajana. Vaikka Könkkölän elinaikana Suomessa elettiin vakaita aikoja, Kalle teki työtä kriisin keskellä olevien vammaisten ihmisten puolesta esimerkiksi Libanonissa, Syyriassa ja Kosovossa.

Hyvinvointioikeuden professori Kaijus Ervasti alusti symposiumissa siitä, mitä oikeuksiin pääsy tarkoittaa ja miksi se on tärkeää. Ei riitä, että on lakien takaamat muodolliset oikeudet, vaan niiden on toteuduttava tosiasiallisesti yhteiskunnassa. Tämä on erityisen tärkeää haavoittuvuuden riskissä olevien ryhmien kohdalla.

YK:n vammaisten oikeuksien erityisraportoija: Ilmastokriisi vaikuttaa moninkertaisesti vammaisiin kuin vammattomiin

Kriisivarautuminen on tullut ihan uudella tavalla arkeemme. On kuitenkin paljastavaa, että riippumatta siitä, kuinka paljon olemme keskittyneet kriiseihin, vammaiset ihmiset silti usein unohdetaan, YK:n vammaisten oikeuksien erityisraportoija Gerard Quinn totesi puheessaan.

Quinn totesi, että koronapandemian aikana yhteiskunnissa palattiin oletusasetuksiin – näkemään vammaiset ihmiset hoivan ja huolenpidon kohteena. Vammaisuutta käytettiin perusteena sulkea ulkopuolelle, unohtaa tai hylätä.

Esimerkkinä Quinn käytti sitä, että vammaisuuden perusteella ihmisiltä saatettiin evätä tehohoito, koska vammaisten ihmisten elämää ei nähty elämisen arvoisena. Laitokset osoittautuivat myös kuolemanloukoiksi vammaisille ihmisille, koska virus pääsi leviämään niissä helpommin. 

Quinn myös korosti, että monet virheet koronan torjunnassa olisi voitu välttää, jos vammaisia ihmisiä olisi kuultu YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi sopimuksen artikla 11 edellyttää, että sopimusosapuolet suojelevat vammaisten oikeuksia myös kriiseissä ja katastrofeissa, eikä sopimuksesta voi poiketa edes kriisiaikoina toisin kuin esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.

Tämänhetkisistä kriiseistä ilmastokriisi koskettaa meitä kaikkia. Vammaiset ihmiset ovat kuitenkin näkymättömiä myös tässä kriisissä, vaikka sen vaikutukset tulevat olemaan heille moninkertaisesti katastrofaaliset verrattuna vammattomiin, Quinn muistutti lopuksi.

Paneelikeskustelussa tavoiteltiin ihmisoikeusperustaisempaa tulevaisuutta

Paneelissa sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Krista Lyyra, Hengitystuki ry:n toiminnanjohtaja Liisa Rautanen, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska ja Kehitysvammaliiton projektipäällikkö Susanna Rieppo keskustelivat, miten poikkeus- ja kriisiolosuhteissa vammaisten pääsy oikeuksiin voidaan varmistaa. Paneelia moderoi VIOK:n puheenjohtaja Antti Teittinen.

Keskusteluissa tuli esille, että vammaisilla ihmisillä oli poikkeusaikojen aikana selkeästi huonommin pääsy oikeuksiinsa kuin vammattomilla. Vammaisten ihmisten hyvinvointi heikentyi enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Tilanne oli heikoin henkilökohtaista apua tarvitsevien ja maahanmuuttajataustaisten vammaisten kohdalla. Ongelmallista kriisivarautumisessa on, että vammaisia ihmisiä kohdellaan yhtenä kategoriana, vaikka kaikki ihmiset ovat yksilöitä.

Osa panelisteista totesi, että periaatteessa Suomella on hyvät valmiudet vammaisten oikeuksien turvaamiseksi kriisitilanteissa, mutta eri asia on, miten valmius toteutuu käytännössä. Haasteita on kuitenkin erityisesti tiedon saatavuudesta sekä tilannekuvan kehittämisessä. 

Paneelin loppupuolella pohdittiin erilaisia hyviä käytäntöjä vammaisten oikeuksien turvaamiseksi. Viranomaisten täytyy tehdä varautumissuunnitelmat yhdessä vammaisten ihmisten kanssa. Rautanen totesi myös, että kaikki voivat luoda itselleen turvallisuutta, mutta eivät yksin. Sosiaalitoimen kanssa tehdään palvelusuunnitelmia, mutta nyt olisi hyvä aika tehdä myös selviytymissuunnitelmia.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kertoi loppupuheenvuorossaan eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotoista koronan aikana ja tuolloin tehdyistä rajoituksista. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä katsottiin, että oikeuksia ja vapauksia rajoitettiin lainvastaisesti ja ilman rajoittamiseen oikeuttavaa toimivaltaa.

Ihmisoikeuskeskus, ihmisoikeusvaltuuskunnan vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK) ja eduskunnan oikeusasiamies järjestävät Kalle Könkkölä -symposiumia vammaisten henkilöiden oikeuksista. Symposiumissa muistetaan ihmisoikeuspuolustaja Kalle Könkkölän elämäntyötä vammaisten oikeuksien edistämiseksi. Könkkölä oli myös VIOK:n ensimmäinen puheenjohtaja. Voit katsoa tilaisuuden tallenteen eduskunnan sivuilta.