Sosiaalisten oikeuksien komitealta jälleen ratkaisu Suomen sosiaaliturvan alhaisesta tasosta

24.2.2023

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea (ESOK) totesi 15.2.2023 julkistetussa ratkaisussaan Suomen sosiaaliturvan tason olevan edelleen liian alhainen. Komitealle vuonna 2018 tehty kantelu koski usean eri sosiaaliturvaetuuden sekä toimeentulotuen rahamääräistä vähimmäistasoa. Suomi on saanut komitealta aikaisemminkin moitteita perusturvan riittämättömästä tasosta.

ESOK tarkasteli muun muassa vähimmäissairauspäivärahan, -vanhempainrahan, -kuntoutusrahan, työttömyysturvan peruspäivärahan, takuueläkkeen, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tasoa. Komitea totesi vähimmäisetuudet liian mataliksi kattaakseen tuensaajan perustarpeet uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla.

ESOK käyttää sosiaaliturvan tason riittävyyden arvioinnissa laskentakaavaa, jossa se tarkastelee yksittäisiä rahamääräisiä etuuksia suhteessa maan mediaanitulotasoon. Komitea katsoo sosiaaliturvaetuuden tason liian alhaiseksi, jos se jää alle 50 prosenttia mediaanitulosta. Jos etuus alittaa tämän rajan, mutta on kuitenkin yli 40 prosenttia mediaanitulosta, voidaan arviossa ottaa huomioon myös täydentäviä etuuksia.

Hallitus sanoo ottavansa tämän ja aiemman vastaavan ratkaisun vakavasti. Hallitus kuitenkin taas kerran toteaa, että Suomen sosiaaliturva koostuu kokonaisuudesta, johon kuuluvat vähimmäis- ja perusturvaetuudet sekä ansiosidonnaiset etuudet. Lisäksi näitä täydentävät erilaiset kustannusten korvaukset kuten asumistuet, lääkekorvaukset, lapsilisät ja vammaistuet. Myös maksuttomat palvelut ja maksukatot voidaan katsoa osaksi sosiaaliturvaa. Yksittäisen sosiaaliturvaetuuden määrä ei siten välttämättä kerro ihmisen sosiaaliturvan kokonaistasosta. Tällä perusteella hallitus ei katso sosiaaliturvaa liian alhaiseksi.

Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Toimintasuunnitelma kokoaa yhteen tietoa köyhyyden vähentämisen toimenpiteistä ja sisältää suosituksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi suosituksista on, että tarkastellaan sosiaaliturvaa ja sen riittävyyttä perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä seuraten muun muassa perusturvan riittävyyden arviointiraportteja ja ESOK:n ratkaisuja.

Vuonna 2021 Ihmisoikeuskeskus pyysi ulkoministeriöltä tietoa siitä, miksi ESOK:n ratkaisujen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden kansallinen täytäntöönpano viivästyy. ESOK on tarkastellut useita kertoja eri ratkaisujen (7 kpl) täytäntöönpanon tilannetta ja pyytänyt hallitukselta lisätietoja. Jotkut ratkaisut ovat tarkastelussa jo viidettä kertaa. Täytäntöönpanon kohtuuton viivästyminen ei ole linjassa Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden, ihmisoikeuspolitiikan eikä Suomen Euroopan neuvostolle osoittaman vahvan tuen kanssa.

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Peruskirjan oikeudet on taattava kaikille sopimusvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjan valvonta perustuu sen täytäntöönpanoa koskeviin raportteihin, joita sopimusvaltiot antavat määräajoin. Lisäksi työmarkkinaosapuolet ja tietyt järjestöt voivat tehdä kanteluita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle peruskirjan määräysten puutteellisesta täytäntöönpanosta.