IHMISOIKEUSKESKUKSEN AJANKOHTAISIA HANKKEITA, ensimmäinen vuosineljännes 2021
31.3.2021
1 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN
2 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN SEURANTA
3 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Ihmisoikeuskeskuksen lausunnot ja muut uutiset verkkosivulla
1 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN
Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja ihmisoikeusselonteko
Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto jatkaa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman (2020-2023) valmistelua. Ihmisoikeuskeskus on mukana asiantuntijana verkostossa ja sen alatyöryhmässä, joka kehittää indikaattoreita ja kartoittaa tietopohjaa. PIO-ohjelma on edennyt ennakoitua hitaammin ja annetaan näillä näkymin valtioneuvoston päätöksenä kesäkuussa 2021.
Tietoa PIO-toimintaohjelmasta OM:n sivuilla
Ulkoministeriön johdolla kirjoitetaan valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa (2021), joka linjaa valtioneuvoston toimintaa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä yhdessä PIO-toimintaohjelman kanssa. Selonteko annettaneen myös kesällä 2021
Edellinen ihmisoikeusselonteko (2014)
UMI Haaviston puhe 10.9. kuulemistilaisuudessa
Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistäminen opettajien koulutuksessa
Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön rahoittama ja Helsingin yliopistoni toteuttama yhteishanke tukee erityisesti demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämistä opettajankoulutuksessa. Hanke Helsingin yliopistossa jatkuu 31.7.2021 saakka. Kohderyhmänä ovat koulutusalan ammattilaiset, opettajat ja opettajaksi opiskelevat. Hankkeen jatkolle haettiin tuloksetta OKM:n erityisavustusta kolmeksi vuodeksi.
Osana tätä yhteishanketta Ihmisoikeuskeskus laatii koulutusmateriaalia vammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta koulutukseen. Koulutusmateriaalin tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietoisuutta vammaisyleissopimuksesta, inklusiivisen opetuksen oikeusperustasta ja selkeyttää, mitä inklusiivinen opetus tarkoittaa. Alkuperäiskansaa koskevan ihmisoikeuskoulutuksen kokonaisuus etenee myös yhteistyössä mm. saamelaiskäräjien kanssa. Koulutuksen aiheiksi on valittu 1. tietoperustan vahvistaminen alkuperäiskansasta (mitä alkuperäiskansa ja itsemääräämisoikeus tarkoittavat?), 2. Kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, 3. Ilmastonmuutos & saamelaiset sekä 4. Puheenvuoro opettajille ja kasvattajille (selvityksen pohjalta) + poliittisesta vaikuttamisesta. Hanke vahvistaa pedagogista lähestymistapaa keskuksen koulutustyössä ja materiaaleissa-
Vuonna 2021 käynnistyy Koneen säätiön rahoittama 3-vuotinen tutkimusprojekti Helsingin yliopistolla ”Demokratiakasvatus ja poliittinen polarisaatio globaalien kriisien aikakaudella”, jossa yksi osaprojekti on ihmisoikeuskasvatus.
Keväälle 2021 on suunniteltu demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen korkeakouluverkoston seminaari ja mahdollisesti myös avoin seminaari tuoreista tutkimustuloksista ja näkökulmista. Lisäksi on tulossa artikkeli ihmisoikeuskasvatuksen implementaatiohaasteista ja opettajaopiskelijoiden näkemyksistä.
Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus IOK:n sivuilla
Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? (Miettunen 2020)
Yhteistyöprojekti ELSA:n kanssa
Ihmisoikeuskeskus on mukana European Law Students’ Association Finlandin (ELSA Finland) rule of law education -projektissa, jossa vapaaehtoiset kouluttajat pitävät lukioille oppituntisarjan ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksistä. Ihmisoikeuskeskus on auttanut materiaalien tuottamisessa ja tulee keväällä toteuttamaan koulutuksen ihmisoikeus- ja oikeusvaltioaiheista ELSA:n vapaaehtoisille kouluttajille.
Yhteistyö SILE-hankkeen konsortion kanssa – Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin: riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin
Ihmisoikeuskeskus osallistui SILE-hankkeen käynnistysseminaariin 17.3. Hanke, joka on Suomen strategisen neuvoston rahoittama, tutkii hiljaisten toimijoiden asemaa lainsäädännön valmistelussa ja lainsäädännön vaikutuksia hiljaisiin toimijoihin. Ihmisoikeuskeskus on mukana laajassa sidosryhmässä, joka eri tavoin tukee ja osallistuu hanketta. Hankkeen konsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto, THL ja Frisky & Anjoy.
Hankkeen verkkosivut www.hiljaisettoimijat.fi
Perus- ja ihmisoikeudet asumispalveluissa -hanke
Ihmisoikeuskeskus on yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen vammaistiimin kanssa tehnyt yhteishanketta, jonka tavoitteena on tukea erityisesti kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden johtoa ja henkilökuntaa vahvistamaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Hankkeessa on laadittu asumisyksiköiden toimintaa ohjaava itsearviointityökalu. Työkalu on ollut viimeisellä kommentointikierroksella viidessä kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä ja saatujen kommenttien perusteella työkalua muokataan. Työkalu otetaan käyttöön vuoden 2021 aikana.
Vammaisten henkilöiden työelämäoikeuksien edistäminen
Ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ympärivuorokautisissa asumispalveluissa -hanke
Ihmisoikeuskeskus käynnisti 2020 hankkeen ikääntyneiden henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Valviran ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa aloitettiin yhteistyö, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä tehostetun palveluasumisen tuottajien kanssa ja sen sisältönä on henkilökunnan, esimiesten ja vastaavien lääkärien kouluttaminen. Koulutusmateriaalia on tarkoitus jatkossa hyödyntää laajemmin myös muissa asumispalveluyksiköissä.
Hanke käynnistettiin kyselyllä, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa. Kyselyn tuloksista kirjoitetaan raportti, jota voidaan jatkossa käyttää mm. vaikuttamistoiminnassa. Lisäksi tuloksia käytetään pohjana valmisteilla olevalle koulutusmateriaalille.
Selvitys vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksista
Ihmisoikeuskeskuksen tavoitteena on vahvistaa oikeudellista näkökulmaa ikääntyneisiin liittyvässä toiminnassa, päätöksenteossa ja myös laajemmin asenteissa. Vanhusneuvostoilla on lainsäädännössä keskeinen rooli muun muassa ikääntyneiden hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Vanhusneuvostojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on tämän vuoksi erityisen tärkeää.
Ihmisoikeuskeskus käynnisti syksyllä 2020 selvityksen, jolla kartoitetaan neuvostojen käytäntöjä ja mahdollisia haasteita. Selvityksen pohjaksi kaikille vanhusneuvostoille lähetettiin kysely, jonka tavoitteena on tarkastella, millaisia hyviä käytäntöjä voisi siirtää muillekin kunnille ja miten neuvostojen työtä ja asemaa voidaan tukea jatkossa. Kyselyn tuloksista on valmistumassa raportti keväällä 2021.
Selvitys kotona asuvien yli 70-vuotiaiden palvelutarpeesta
Ihmisoikeuskeskus ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ovat yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tehneet kyselyn kotona asuville yli 70-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Taloustutkimus on huolehtinut kyselyn käytännön toteuttamisesta alkuvuodesta 2021. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten erilaisten palvelujen saamista ja tarvetta sekä koronaviruspandemian vaikutuksia palvelujen saamiseen ja tarpeeseen. Raportti kyselyn tuloksista valmistuu kevätkesällä 2021.
Oikeutta ikäihmisille -hanke
Joulukuussa 2020 alkoi Oikeutta ikäihmisille! – tarinoita ikääntyvästä Suomesta -hanke (OITIS), jossa selvitetään, millaisia erilaisia oikeudellisia ongelmia ikääntyvillä (yli 65-vuotiailla) on ja ovatko he saaneet ratkaisuja ongelmiinsa. Tutkimuksessa kerätään ikääntyviltä vapaamuotoisia kertomuksia heidän kokemistaan oikeusongelmista ja oikeudensaantimahdollisuuksista ja haastatellaan osaa kirjoittajista. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden instituutti, Tampereen yliopisto ja Ihmisoikeuskeskus.
COVID-19-valokuvanäyttely ja keskustelutilaisuus – siirtyy keväälle
Ihmisoikeuskeskus järjestää sen verkkosivuilla ja myöhemmin, kun koronatilanne sallii Temppeliaukion kirkossa ja seurakuntien tilassa Tripla-kauppakeskuksessa COVID-19-aiheisen valokuvanäyttelyn. Kuvat ovat osa valokuvataiteilija Johanna Kareen Katso Ihminen -näyttelykonseptia. Näyttelyn avajaisissa järjestetään mielenterveysteemainen keskustelu, jota vetää näyttelyn suojelija Pekka Sauri. Tilaisuutta voi seurata myös verkon kautta.
Valokuvaaja Johanna Kareen sivut
2 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN SEURANTA
Perusoikeusbarometri
Ihmisoikeuskeskus viimeistelee parhaillaan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa kansallista perusoikeusbarometriä, jossa tarkoituksena on selvittää vammaisten henkilöiden ja eri kielivähemmistöjen (ruotsin-, venäjän- ja arabiankieliset) kokemuksia perusoikeuksista. Tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2021. Ihmisoikeuskeskus julkaisee lisäksi kaksi lyhyttä yhteenvetoraporttia tutkimuksen tuloksista. Toisen teemana on vammaiset ja toimintarajoitteiset, ja toisen teema on yleisempi oikeustietoisuus. Perusoikeusbarometri on tehty rinnakkain EU:n perusoikeusviraston Fundamental Rights Surveyn kanssa ja sen metodologiaa ja kysymyksiä noudattaen. Survey tehtiin kaikissa EU-jäsenmaissa ja osa sen tuloksista on jo julkaistu. Tutkimus on osa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanoa.
Perusoikeusbarometri-hankkeesta OM:n sivuilla
IOK:n seurantatyökalu
Ihmisoikeuskeskus jatkaa seurannan kehittämistä ja sen oma seurantatyökalu otetaan käyttöön maaliskuun aikana. Kyseessä on alusta, johon kootaan ajantasaisesti tietoa valittujen teemojen osalta oikeuksien toteutumisesta ja muusta kehityksestä. Työkalu mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien seuraamisen pitkäjänteisesti ja auttaa raportoinnissa.
SIHTI-hankkeen tulokset julki – jatkohanke hoiva-alan yrityksistä
Suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuuta arvioivan SIHTI-tutkimushankkeen tulokset julkistettiin tammikuussa, ja raportti on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi valtioneuvoston sivuilla: Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -hanke: Selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilasta
SIHTI-hankkeen tavoitteena oli arvioida, miten ihmisoikeusvastuu toteutuu suomalaisyrityksissä, eli miten ne ovat toimeenpanneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Mukana tarkastelussa on noin 80 suomalaisyritystä. Tulosten mukaan yritykset ovat laajasti sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toiminnassa on vielä suuria puutteita. Hankkeen konsortiossa oli Ihmisoikeuskeskuksen lisäksi Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteinen yritysvastuun tutkimus- ja kehitysinstituutti (päävastuutaho), FIANT Consulting Oy ja 3bility Consulting. Kevään 2021 aikana Ihmisoikeuskeskus tekee alkukartoituksen hoiva-alan yritysten yritysvastuun tilanteesta SIHTI-tulosten pohjalta.
Lausunto Suomen TSS-raportista ja TSS-tilaisuus
Ihmisoikeuskeskus lausui Suomen taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) oikeuksia koskevasta hallituksen maaraportista 31.8.2020. Keskeisin huomio oli, että tietoa ei aina ole saatavilla haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, jolloin he helposti jäävät myös raportoinnin ulkopuolelle. Tietopohjaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on vahvistettava.
TSS-komitea joutui lykkäämään määräaikaisraporttien käsittelyä koronatilanteen takia, ja Suomen raportti käsiteltiin lopulta komitean 69. istunnossa 15.2.-5.3.2021. Suositukset Suomelle julkaistiin 8.3.2021. Ihmisoikeuskeskus järjestää yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa 6.5.2021 tilaisuuden, jossa käsitellään komitean loppupäätelmiä ja suosituksia ja TSS-oikeuksien merkitystä yleisesti.
Ihmisoikeuskeskuksen lausunto TSS-raportista
Suomen määräaikaisraportti ja kuuleminen KP-komiteassa
Ihmisoikeuskeskus antoi lausunnon ja osallistui kuulemistilaisuuteen YK:n ihmisoikeuskomiteassa KP-sopimuksen täytäntöönpanosta. Järjestöosallistuminen oli etäyhteyden vuoksi ennätyksellisen laajaa, noin 30 osallistujaa, mitä komitea piti esimerkillisenä. Komitea julkaissee suosituksensa maaliskuun lopulla.
Ihmisoikeuskeskuksen lausunto KP-raportista
Muu määräaikaisraportointi 2021
Kesäkuussa 2021 Ihmisoikeuskeskus antaa lausunnon YK:n CEDAW-komitealle Suomen määräaikaisraportin kuulemisen valmistelua varten. Tälle vuodelle suunniteltu kuuleminen Suomen CRC-raportin osalta siirtyy vuodelle 2022 ja lausuntojen määräaika maaliskuulle 2022. Lisätietoa IOK:n verkkosivuilta.
ENNHRI:n oikeusvaltioraportti ja EU:n komission oikeusvaltioraportti
Ihmisoikeuskeskus osallistui helmi-maaliskuussa ENNHRI:n kokoamaan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden oikeusvaltioraporttiin, joka toimitettiin maaliskuun lopulla Euroopan komission oikeusvaltiotarkasteluun (Rule of Law Review Cycle). Komissio pyysi hallitusten lisäksi järjestöiltä ja muilta oikeusvaltiotoimijoilta tietoa oikeusvaltiolle keskeisistä teemoista (justice, checks and balances, media, corruption). ENNHRI:n raporttiin sisältyi myös kappale COVID-19:n vaikutuksesta oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuskeskus kirjoitti ENNHRI:n raportin Suomen-osuuden ja oli mukana koostamassa ENNHRI:n raporttia. Euroopan komission raportti on tarkoitus julkaista heinäkuussa 2021.
Selvitys perustuslain etusijasäännöksestä
Ihmisoikeuskeskus aloitti syksyllä 2020 selvityksen perustuslain 106 §:n etusijasäännöksestä. Selvityksessä käsitellään oikeustapauksia, joissa tuomioistuin on perustuslain 106 §:n mukaisesti todennut ilmeisen ristiriidan perustuslain ja lain säännöksen soveltamisen välillä yksittäistapauksessa ja tuodaan esille säännöksen sisältämän ilmeisyyden vaatimuksen puolesta ja vastaan esitettyjä kantoja. Selvitys julkaistaan huhtikuussa sen jälkeen, kun on saatu asiantuntijoiden kommentit luonnoksesta.
Kooste perus- ja ihmisoikeustoimijoiden havainnoista
Ihmisoikeuskeskus julkaisi maaliskuun 2021 lopussa järjestyksessä toisen koosteen perus- ja ihmisoikeustoimijoiden havainnoista oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ensimmäinen vastaava kooste julkaistiin huhtikuussa 2020. Toisessa julkaisussa on kattavasti kuvattu eri toimijoita koskevaa lainsäädäntöä ja niiden tehtäviä.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa - koottuja havaintoja (vol 2)
3 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
ENNHRI:n oikeudellinen työryhmä
Euroopan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden verkoston ilmastokriisin ihmisoikeusvaikutusten kanssa töitä tekevien instituutioiden asiantuntijoista koostuva ryhmä valmistelee sivuväliintuloa EIT:ssä vireillä olevaan Portugalilaislasten ilmastokriisivalitukseen. Maaliskuun lopussa saatiin tieto, että väliintulo-oikeutta ei myönnetty.