1 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN

Ihmisoikeuskasvatuksen ja -koulutuksen edistäminen opettajien koulutuksessa

Ihmisoikeuskeskuksen, oikeusministeriön ja Helsingin yliopiston rahoittama ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan toteuttama yhteishanke kehittää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta opettajankoulutuksessa. Hanke Helsingin yliopistossa jatkuu 31.7.2021 saakka. Kohderyhmänä ovat koulutusalan ammattilaiset, opettajat ja opettajaksi opiskelevat. Hankkeen jatkolle haettiin tuloksetta OKM:n erityisavustusta kolmeksi vuodeksi.

Osana tätä yhteishanketta Ihmisoikeuskeskus laatii koulutusmateriaalia vammaisten yhdenvertaisesta oikeudesta koulutukseen. Koulutusmateriaalin tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietoisuutta YK:n vammaisyleissopimuksesta, inklusiivisen opetuksen oikeusperustasta ja selkeyttää, mitä inklusiivinen opetus tarkoittaa.  Alkuperäiskansaa koskevan ihmisoikeuskoulutuksen kokonaisuus etenee myös yhteistyössä mm. saamelaiskäräjien kanssa. Koulutuksen aiheiksi on valittu 1. tietoperustan vahvistaminen alkuperäiskansasta (mitä alkuperäiskansa ja itsemääräämisoikeus tarkoittavat?), 2. Kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, 3. Ilmastonmuutos & saamelaiset sekä 4. Puheenvuoro opettajille ja kasvattajille (selvityksen pohjalta).  Hanke vahvistaa pedagogista lähestymistapaa keskuksen koulutustyössä ja materiaaleissa. Koulutukset julkaistaan syksyllä 2021.

Keväällä 2021 toteutui demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen korkeakouluverkoston seminaari ja tapaamisia. Artikkeli Suomen ihmisoikeuskasvatuksen tilanteesta ja erityisesti opettajaopiskelijoiden näkemyksistä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta julkaistiin Human Rights Education Review'ssa. 

Syksylle 2021 on suunnitteilla seminaari hankkeen tuloksista, ihmisoikeuskasvatuksen tilanteesta Suomessa. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Vaikuttamistyötä jatketaan eri tavoin, jossa hyödynnetään hankkeessa karttunut tieto ja esimerkiksi tuore Ihmisoikeusvaltuuskunnan kannanotto ihmisoikeuskasvatuksesta. Työskentely OKM:n ja OM:n ohjausryhmässä jatkuu myös syksyllä 2021.

Yhteistyöprojekti ELSA:n kanssa

Ihmisoikeuskeskus on mukana European Law Students’ Association Finlandin (ELSA Finland) rule of law education -projektissa, jossa vapaaehtoiset kouluttajat pitävät lukioille oppituntisarjan ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksistä. Ihmisoikeuskeskus on auttanut materiaalien tuottamisessa ja järjesti huhtikuun lopussa koulutuksen ihmisoikeus- ja oikeusvaltioaiheista ELSA:n vapaaehtoisille kouluttajille. Koulutuksessa käsiteltiin perus- ja ihmisoikeuksia opetuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimusta, EU:n perusoikeuskirjaa sekä oikeusvaltiota. Uusi koulutus on suunniteltu järjestettävän elo-syyskuussa.

ELSA Finlandin nettisivut

Yhteistyö SILE-hankkeen konsortion kanssa – Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin: riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin

Ihmisoikeuskeskus osallistui SILE-hankkeen käynnistysseminaariin 17.3. Hanke, joka on Suomen strategisen neuvoston rahoittama, tutkii hiljaisten toimijoiden asemaa lainsäädännön valmistelussa ja lainsäädännön vaikutuksia hiljaisiin toimijoihin. Ihmisoikeuskeskus on mukana laajassa sidosryhmässä, joka eri tavoin tukee ja osallistuu hanketta. Hankkeen konsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Lapin yliopisto, THL ja Frisky & Anjoy.

Hankkeen verkkosivut www.hiljaisettoimijat.fi

Perus- ja ihmisoikeudet asumispalveluissa -hanke

Ihmisoikeuskeskus on yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen vammaistiimin kanssa toteuttanut yhteishanketta, jonka tavoitteena on tukea erityisesti kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden johtoa ja henkilökuntaa vahvistamaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Hankkeessa on laadittu asumisyksiköiden toimintaa ohjaava itsearviointityökalu. Työkalu viimeisteltiin kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiltä ja muilta toimijoilta saatujen kommenttien perusteella alkukeväästä. Nyt työkalu on graafisen suunnittelijan työstettävänä. Työkalu otetaan käyttöön vuoden 2021 aikana.

Vammaisten henkilöiden työelämäoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus on aloittanut yhteistyön yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston kanssa liittyen vammaisten henkilöiden työelämäoikeuksien edistämiseen. Yhteistyön tavoitteena on löytää ratkaisuja rakenteellisiin ongelmiin, joita pidetään YK:n vammaisyleissopimuksen 27 artiklan näkökulmasta ongelmallisina. Tausta-aineistona käytetään muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2020 julkaisemaa selvitystä vammaisten henkilöiden työelämään pääsyn rakenteellisista esteistä.  Tavoitteena lisätä kohtuullisen mukauttamisen huomioimista vammaisten henkilöiden työelämäoikeuksien edistämiseksi.

Ikääntyneiden itsemääräämisoikeus ympärivuorokautisissa asumispalveluissa -hanke

Ihmisoikeuskeskus käynnisti 2020 hankkeen ikääntyneiden henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Valviran ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa aloitettiin yhteistyö, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä tehostetun palveluasumisen tuottajien kanssa ja sen sisältönä on henkilökunnan, esimiesten ja vastaavien lääkärien kouluttaminen. Koulutusmateriaalia on tarkoitus jatkossa hyödyntää laajemmin myös muissa asumispalveluyksiköissä.

Hanke käynnistettiin kyselyllä, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja osaamista perus- ja ihmisoikeusasioissa. Kyselyn tuloksista laadittiin raportti, jota voidaan jatkossa käyttää mm. vaikuttamistoiminnassa. Raportti julkaistiin touko-kesäkuun vaihteessa.

Ihmisoikeuskeskus järjesti 31.5.2021 ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta ympärivuorokautisissa palveluissa webinaarin, jossa käytiin läpi itsemääräämisoikeuteen liittyviä kehitystarpeita, Ihmisoikeuskeskuksen raporttia ja sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmia itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevaan lainsäädäntöön liittyen. Lisäksi tuloksia käytetään pohjana valmisteilla olevalle koulutusmateriaalille.

Touko- ja kesäkuussa 2021 Ihmisoikeuskeskus toteutti neljä puolen päivän mittaista koulutusta hankkeeseen osallistuneiden palveluntuottajien henkilökunnalle.

Selvitys vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksista

Ihmisoikeuskeskuksen tavoitteena on vahvistaa oikeudellista näkökulmaa ikääntyneisiin liittyvässä toiminnassa, päätöksenteossa ja myös laajemmin asenteissa. Vanhusneuvostoilla on lainsäädännössä keskeinen rooli muun muassa ikääntyneiden hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Vanhusneuvostojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on tämän vuoksi erityisen tärkeää.

Ihmisoikeuskeskus käynnisti syksyllä 2020 selvityksen, jolla kartoitetaan neuvostojen käytäntöjä ja mahdollisia haasteita. Selvityksen pohjaksi kaikille vanhusneuvostoille lähetettiin kysely, jonka tavoitteena on tarkastella, millaisia hyviä käytäntöjä voisi siirtää muillekin kunnille ja miten neuvostojen työtä ja asemaa voidaan tukea jatkossa. Kyselyn tuloksista on valmistumassa raportti, joka julkaistaan elokuussa 2021.

Selvitys kotona asuvien yli 70-vuotiaiden palvelutarpeesta

Ihmisoikeuskeskus ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ovat yhdessä Taloustutkimuksen kanssa tehneet kyselyn kotona asuville yli 70-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Taloustutkimus on huolehtinut kyselyn käytännön toteuttamisesta alkuvuodesta 2021. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten erilaisten palvelujen saamista ja tarvetta sekä koronaviruspandemian vaikutuksia palvelujen saamiseen ja tarpeeseen. Raportti kyselyn tuloksista julkaistaan elokuussa 2021.

Oikeutta ikäihmisille -hanke

Joulukuussa 2020 alkoi Oikeutta ikäihmisille! – tarinoita ikääntyvästä Suomesta ­-hanke (OITIS), jossa selvitetään, millaisia erilaisia oikeudellisia ongelmia ikääntyvillä (yli 65-vuotiailla) on ja ovatko he saaneet ratkaisuja ongelmiinsa. Tutkimuksessa kerätään ikääntyviltä vapaamuotoisia kertomuksia heidän kokemistaan oikeusongelmista ja oikeudensaantimahdollisuuksista ja haastatellaan osaa kirjoittajista. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden instituutti, Tampereen yliopisto ja Ihmisoikeuskeskus.

Lisätietoa OITIS-hankkeesta

COVID-19-valokuvanäyttely 11.6.-31.7.Temppeliaukion kirkossa

Ihmisoikeuskeskus järjestää COVID-19 -aiheisen valokuvanäyttelyn. Näyttelyn avajaiset lähetetään Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla perjantaina 11.6. klo 17-18. Valokuvat ja niihin liittyvät tarinat ovat nähtävillä temppeliaukion kirkossa 31.7.2021 asti ja syksyllä Tripla-kauppakeskuksessa. Lisäksi aineistoon voi tutustua verkkogalleriassa. Kuvat ovat osa valokuvataiteilija Johanna Kareen Katso Ihminen -näyttelykonseptia. Näyttelyn on tilannut Ihmisoikeuskeskus.

Valokuvaaja Johanna Kareen sivut

Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja ihmisoikeusselonteko

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto jatkoi kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman (2020-2023) valmistelua. Ihmisoikeuskeskus on ollut mukana asiantuntijana PIO-verkostossa ja sen alatyöryhmässä, joka kehitti indikaattoreita ja kartoitti tietopohjaa. PIO-ohjelma annettiin valtioneuvoston päätöksenä 23.6.2021.

Ulkoministeriön johdolla kirjoitetaan valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa (2021), joka linjaa valtioneuvoston toimintaa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä yhdessä PIO-toimintaohjelman kanssa.  Selonteko annettaneen syksyllä 2021. 

2 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN SEURANTA

Perusoikeusbarometri

Perusoikeusbarometri julkaistiin 22.6.2021.

Perusoikeusbarometrissa selvitetään vammaisten henkilöiden ja eri kielivähemmistöjen (ruotsin-, venäjän- ja arabiankieliset) kokemuksia perusoikeuksista. Perusoikeusbarometri on tehty rinnakkain EU:n perusoikeusviraston Fundamental Rights Surveyn kanssa ja sen metodologiaa ja kysymyksiä noudattaen. Survey tehtiin kaikissa EU-jäsenmaissa ja osa sen tuloksista on jo julkaistu. Tutkimus on osa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanoa.

Ihmisoikeuskeskus julkaisee lisäksi kaksi lyhyttä yhteenvetoraporttia tutkimuksen tuloksista syksyllä 2021. Toisen teemana on vammaiset ja toimintarajoitteiset, ja toisen teema on yleisempi oikeustietoisuus.

Perusoikeusbarometri-hankkeesta OM:n sivuilla

Perusoikeusbarometri Ihmisoikeuskeskuksen sivuilla

Hanke hoiva-alan yritysten ihmisoikeusvastuusta

Ihmisoikeuskeskus tekee kevään ja alkukesän 2021 aikana kartoituksen ihmisoikeusvastuun tilasta Suomessa toimivissa 13 suurimmassa hoiva-alan yrityksessä. Suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun tilaa selvittäneen SIHTI-hankkeen tulokset osoittivat, ettei Suomen suurimmissa hoiva-alan yrityksissä ole edetty vielä kovin pitkälle ihmisoikeusvastuun kokonaisvaltaisessa käytännön toteutuksessa.

Ihmisoikeuskeskuksen kartoituksen tavoitteena on saada kokonaiskuva Suomessa toimivista hoiva-alan yrityksistä, niiden ihmisoikeusvastuun tilasta ja niiden ihmisoikeusvastuuseen liittyvistä kehittämistarpeista. Siinä kartoitetaan, miten paljon ja millaisia yrityksiä hoiva-alalla Suomessa toimii, millaisia hoiva-alan yrityksille soveltuvia ihmisoikeusvastuuseen liittyviä ohjeistuksia ja työkaluja on jo kehitetty sekä arvioidaan SIHTI-hanketta kattavammin hoiva-alan keskeisten yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista. Kartoituksen perusteella Ihmisoikeuskeskus arvioi mahdollisia jatkotoimia, joilla hoiva-alan yritysten ihmisoikeusvastuuta voisi edistää.

Suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuuta arvioivan SIHTI-tutkimushankkeen tulokset julkistettiin tammikuussa 2021, ja raportti on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi valtioneuvoston sivuilla: Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -hanke: Selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilasta

Selvitys perustuslain etusijasäännöksestä

Ihmisoikeuskeskuksen selvitys perustuslain 106 §:n etusijasäännöksestä on valmistunut ja se julkaistiin 11.6.2021. Selvityksessä käsitellään oikeustapauksia, joissa tuomioistuin on perustuslain 106 §:n mukaisesti todennut ilmeisen ristiriidan perustuslain ja lain säännöksen soveltamisen välillä sekä esitetään ratkaisuista ilmi käyviä havaintoja. Selvityksessä tuodaan esille oikeuskirjallisuudessa ja perustuslain vuonna 2011 voimaan tulleen muutoksen valmistelun yhteydessä esitettyjä kantoja säännöksen sisältämän ilmeisyyden vaatimuksen puolesta ja vastaan ja pohditaan, olisiko aika kypsä ilmeisyyskriteeristä luopumiselle.

Kansallinen selvitys sekä eurooppalaista vertailua valikoiduista perus- ja ihmisoikeustoimijoista

Ihmisoikeuskeskus on käynnistänyt selvityksen kansallisista perus- ja ihmisoikeustoimijoista. Selvityksen piiriin kuuluvat ylimmät laillisuusvalvojat, kansallinen ihmisoikeusinstituutio, erityisvaltuutetut sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Tavoitteena on saada päivitetty kuva perus- ja ihmisoikeustoimijoiden kentästä ja selvittää sekä perus- ja ihmisoikeustoimijoiden näkemyksiä omista vahvuuksistaan ja haasteistaan että heidän ja muiden sidosryhmien näkemyksiä koko toimijakentän kehittämisestä. Ihmisoikeuskeskus tulee antamaan selvityksen pohjalta suosituksia. Kotimaata koskevan selvityksen rinnalla Ihmisoikeuskeskus tekee myös eurooppalaista vertailua, jossa tarkastellaan tiettyjen maiden ihmisoikeusinstituutioita ja eräitä erityisvaltuutettuja Suomen kannalta keskeisten toimintojen osalta. Selvitys valmistuu syksyllä 2021.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskevien ratkaisujen täytäntöönpanon seuranta

Ihmisoikeuskeskus on tehnyt koosteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean Suomea koskevien ratkaisujen täytäntöönpanon tilanteesta. Koosteessa kartoitettiin minkälaisia tuomioita Suomi ei ole vielä pannut täytäntöön ja mitä toimia viranomaisilta vielä edellytetään. Ihmisoikeuskeskus lähetti 28.6.2021 ulkoministeri Haavistolle kirjeen, jossa pyydettiin vastauksia siihen, miksi täytäntöönpano on Suomessa viivästynyt.

Lausunto Suomen TSS-raportista ja TSS-tilaisuus

Ihmisoikeuskeskus lausui taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) oikeuksia koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta hallituksen määräaikaisraportin käsittelyä varten 31.8.2020. Keskeisin huomio oli, että tietoa ei aina ole saatavilla haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, jolloin he helposti jäävät myös raportoinnin ulkopuolelle. Tietopohjaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on vahvistettava.

Hallituksen raportti käsiteltiin komitean 69. istunnossa 15.2.-5.3.2021. Suositukset Suomelle julkaistiin 8.3.2021. Komitea otti nopeutettuun seurantaan kolme suositusta: (1) yritystoiminta ja ihmisoikeudet; (2) COVID-19 -rokotteet ja lääkkeet; ja (3) oikeus sosiaaliturvaan. Suomen tulee raportoida näiden suositusten täytäntöönpanosta komitealle kahden vuoden kuluttua. Lisäksi suosituksia annettiin muun muassa tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla ja koulutuksessa, samapalkkaisuudesta, vammaisten henkilöiden työ- ja eläkeoikeuksista, vanhusten itsenäisestä asumisesta ja hoivasta sekä terveyspalvelujen, mukaan lukien mielenterveyspalvelujen, saatavuudesta.

Ihmisoikeuskeskus järjesti yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa 6.5.2021 tilaisuuden, jossa käsiteltiin komitean loppupäätelmiä ja suosituksia ja TSS-oikeuksien merkitystä yleisesti.

Lausunto Suomen KP-raportista

Ihmisoikeuskeskus lausui kansalaisoikeuksia ja poliittisia (KP) oikeuksia koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta hallituksen määräaikaisraportin käsittelyä varten.

Ihmisoikeuskomitea antoi 2.-4.3.2021 järjestetyn virtuaalikuulemisen jälkeen suosituksensa 23.3.2021. Komitea otti nopeutettuun seurantaan kolme suositusta: (1) vihapuhe ja viharikokset; (2) naisiin kohdistuva väkivalta; ja (3) saamelaisten oikeudet. Suomen tulee raportoida komitealle näiden suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä. Lisäksi suosituksia annettiin muun muassa ihmisoikeuksien vaikutusarvioinnista, terrorisminvastaisista toimista, etnisen profiloinnin kieltämisestä, ulkomaalaisten kohtelusta, aseistakieltäytymisestä ja uskonnonvapaudesta.

Muu määräaikaisraportointi 2021

7.6.2021 Ihmisoikeuskeskus antaa lausunnon YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta CEDAW-komitealle Suomen määräaikaisraportin kuulemisen valmistelua varten. Lisätietoa IOK:n verkkosivuilta.

YK:n sopimusvalvontakomiteoiden Suomi-sivu, jossa ajankohtaiset suositukset jne.

IOK:n seurantatyökalu - Lempi

Ihmisoikeuskeskus jatkaa seurannan kehittämistä. Sen oma, Lempiksi nimetty seurantatyökalu otettiin käyttöön toukokuun aikana. Kyseessä on alusta, johon kootaan ajantasaisesti tietoa valittujen teemojen osalta oikeuksien toteutumisesta ja muusta kehityksestä. Työkalu mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien seuraamisen pitkäjänteisesti ja auttaa Ihmisoikeuskeskuksen omassa ihmisoikeusraportoinnissa.

3 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

ENNHRI:n oikeudellinen työryhmä

Euroopan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden verkosto on saanut sivuväliintuloluvan sveitsiläisten isoäitien ilmastovalitukseen EIT:ssa. Työryhmä odottaa lisäksi Suuren jaoston käsittelyä vammaisten henkilöiden äänestysoikeutta Tanskassa koskevaan valitukseen, jossa lausuttiin jo jaostokäsittelyssä. Työryhmä valmistelee koulutusta kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden mahdollisuuksista käyttää Euroopan ihmisoikeussopimusta ja EU:n perusoikeuskirjaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ongelmien käsittelyyn.

ENNHRI:n oikeudellinen työryhmä

***

Ihmisoikeuskeskuksen lausunnot ja muut uutiset verkkosivulla